Arteeni

Pieniä joululahjuksia

2012-01-04T09:09:00.000+02:00

Vähän myöhäinen joulupäivitys, mutta parempi myöhään kuin ei silloinkaan.

Pipareiden leipominen on yksi lapsperheen kohokohdista. Fanitan niin kovin monen muunkin asian lisäksi piparkakkumuotteja, joten niitä on kertynyt jonkinmoinen määrä. Lasten mielestä ei mitään parempaa voi ollakaan kuin pellillinen pipareita, missä kaikki on erilaisia. Vielä parempaa on (taikinanmaistelun ohella) se, kun pääsee maistamaan hiukan hirveä, tai ketunjälkiä, puraisemaan sydäntä tai katsomaan miten lujaa etanan saa kulkemaan pöydänreunalla.

Silkkilangat ovat olleet vähän kiven takana, mutta nyt päätin kokeilla Sorrin Silkkituonnin valikoimia. Tilaus oli sujuvaa ja toimitus nopeaa ja itse langat houkuttavan ja hipeltävän ihania. Petroolin värinen kiiltävä silkki on juuri ja juuri sen paksuista, että sen voi neuloa huiviksi (heh, en vieläkään ole päässyt irti huiveista), mutta täytyy vähän funtsia puikkovaihtoehtoja kun langan jousto on niin lähellä nollaa. Ehdotuksia silkinneulontaan sopivasta puikkomateriaalista otan mielelläni vastaan.

Lisää teippiä, liimaa, nitojaa vai paalinarua?

2012-01-03T09:03:00.003+02:00

Ei sitten ollut ihan riittävät adheesiot...

Origamikukkapallo

2011-11-28T13:47:00.001+02:00

Löysin blogisurffaillessa jostain ihanasta blogista (jonka nimeä en tietenkään enää muista) origamikukkapallon kuvia ja linkin ohjeeseen . En tietenkään malttanut olla kokeilematta että sujuisiko homma minultakin ja jaksaisinko veivata tarpeeksi paperia tietyn kaavan mukaisesti kyllästymättä.

Noh, jaksoin. Ekan pallon kanssa palojen taittelu alkoi pian tuntua turhauttavalta, mutta mielikuva valmiista pallosta auttoi eteenpäin. Leikkelin tarvittavat 60 neliötä kopiopaperista ja kun siitä jäi kiva määrä hukkapaloja hiukan pienempää palloa varten, niin tein sitten sellaisenkin. Toisen pallon aikana palojen taittelu sujui jo omalla painollaan, ei ollut niin turhauttavaa eikä päämääräänkään ollut niin kiire.

Ei kahta ilman kolmatta. Aloitin sitten vielä leikkelemään pikkuneliöitä lahjapaperista ja nyt taittelusta pystyi löytämään samaa iloa kuin neulonnastakin - päämäärä on kiva houkutin, mutta tietyn kaavan mukaan työstäminen (silmukka silmukalta - taitos taitokselta) ja materiaalin tuntu (ihana lanka - ihana paperi) antaa mahdollisuuden nautinnolliseen tekemiseen. Kaikkeen sitä koukuttuukin.

***

Edellisessä postauksessa olleen arvonnan voitti Sini Arjen iloa -blogista (lahjus ei ole vielä lähtenyt matkaan). Onnea Sinille!

Kanan lento?

2011-09-28T15:10:00.000+03:00

Blogin ikä lähenee kuutta vuotta ja voittoisan alun jälkeen alamäki on melkoinen, ainakin blogiviestien määrän suhteen.

Käsityöt ja muutkin kädentaidot ovat kuitenkin niin sisäänrakennettu juttu, että ne eivät tuon käyrän mukaan käyttäydy, ainakaan täysin. Aina olen jotain tehnyt ja aina tulen tekemäänkin, niin se vain on.

Mutta fakta on se, että oman hyväksyntäni puitteissa tällekin blogille tartteisi tehdä jotain, sillä en haluaisi jättää tätä täysin tuuliajollekaan. Jotain piristystä täytyisi keksiä ja tämän pitäisi ainakin auttaa: Ensimmäisestä blogipostauksesta tulee 9. lokakuuta kuluneeksi kuusi vuotta. Tällätääs sen kunniaksi pieni virvoittava nimenhuuto pystyyn - olisi nimittäin kiva tietää että ketä tänne vielä eksyy! Onnettaren avustuksella poimin joukosta yhden, jolle lähetän jotain pientä piristystä syksyyn - jätä siis sellainen puumerkki, että saan Sinut tarvittaessa kiinni! Ja nimenhuuto päättyy 9.10.2011 klo 14:30, eli juuri silloin kun ensimmäisen blogiviestini tänne laukaisin.

Mitä lankaa?

2011-04-11T18:29:00.002+03:00

Hmm... vieläköhän osaisin? Ystäväni tilaili teatterireissun päätteeksi pitsihuivia, samalla kun hipelsi olkapäilläni keikkuvaa Rowanin Kidsilk Hazesta tehtyä luomustani. Vähän lupailin hommaan ryhtyä ja aloitinkin passelin langan metsästämisen. 25 grammassa saisi olla metrejä 200-250, mielellään mohairia mukana, ei tekokuituja, silkki on plussaa. Tietysti tuo samainen Rowanin lanka olisi turvallinen valinta, mutta onkos viime aikoina tullut uusia vaihtoehtoja? Jotain lankoja itselläkin olisi tuolla pitsilankavarastossa, mutta kun tiedän ulkoa ettei niistä löydy sammalen vihreää, niin en jaksaisi edes luntata että mitä merkkejä sieltä löytyy. Osaisiko joku jotain ehdottaa?

Lehmushuivi - rohdinpellava

2010-10-06T14:48:00.004+03:00

Lehmushuivi - rohdinpellava
Originally uploaded by Arteeni

Sain huivin viime viikolla irti puikoilta. Mietin ja pohdin sen värjäämistä jollain luonnonmenetelmällä, mutta päädyin kuitenkin jättämään sen ennalleen. Materiaalissa on kuitenkin niin hyvä luonnonkuidun tuntu, vaikka pellava onkin täysvalkaistua ja on sitä kautta hiukan menettänyt koskemattomuuttaan. Valkoinen tekee huivista kuitenkin niin viattoman ja raikkaan, että olkoot noin.

Malli on siis Lehmus,
puikot saatto olla 2,5 tai ehkä ennemminkin 3 mm (Knitpick pyöröt)
Materiaali Rohdinpellava.
Kuvista kunnia kuuluu kummitädilleni, kiitos!

Metallin viemää

2010-09-16T19:36:00.004+03:00

Hyvä ystäväni vinkkasi minulle Järvenpään opistolla olevasta taontakurssista. Osallistumista ei tarvinnut kahta sekuntia kauempaa miettiä, sillä olin katsellut vastaavia kursseja aikaisemminkin, ja myöhästynyt ilmoittautumisesta. Tuolla kurssilla oli vielä tilaa ja kaverini mukaan kurssi on parhaasta päästä mitä vain olla voi. Ensimmäinen pätkä oli viime viikonloppuna ja seuraava pätkä tulevana. Yhteensä neljä ja puoli päivää erilaisten metallin käsittely keinojen harjoittelua hyvässä ohjauksessa loistavien työkalujen keskellä.

Hedelmäkulho

Harjoittelutyön tein vahvahkosta kuparilevystä, naputtelin sen taltalla lehden malliseksi ja taoin kylmätaontamenetelmällä ensin lehtiruodit ja sitten kulhon muodon. Kylmämenetelmässä metalli hehkutetaan ensin punahehkuiseksi, jäähdytetään ja sitten taotaan erilaisilla työkaluilla niin kauan kuin työ pysyy muokattavissa. Sitten hehkutus tehdään uudelleen ja taotaan taas niin kauan kuin hyvältä tuntuu. Uskomatonta, mitä kaikkea sitä pystyy tekemäänkin! Muokata nyt suorasta sileästä metallista jotain sellaista, minkä itse visualisoi omassa päässään. Siinä sitä on jo jotain. Noh, onhan toki lankakerän muuttamisessa huiviksikin sitä jotain, tässä vaan materiaali poikkeaa niin paljon mistään aiemmin käyttämästäni, että olen vieläkin ihan täpinöissäni.

Kulhon mitat on 21,5 cm x 41,5 cm, painoa on 845 g, Kuparin paksuutta en muista enää. Työ on patinoitu kemikaaleilla ja viimeistelty mehiläisvahalla. Olen sangen tyytyväinen ensimmäiseen harjoitustyöhöni. Odotan innolla kurssin toista puoliskoa!

Jälkikirjoitus. Totuus tulee lapsen suusta. Pienempi ihasteli tovin lehteä ja tuumasi sitten ettei lehdet ole tuollaisia. Ne ei ole tuon värisiä ja tuo juttu ei ole tuollai reunassa. Niin. Mitäpä siihen sitten lisäämään!

Pitkästä aikaa Lehmusta...

2010-09-16T19:25:00.003+03:00

Syyssateet, takka, sohva ja kudin...

Olen jo niin unohtanut koko bloggailun, että vaikka sain pitkästä aikaa uuden työn puikoille, en vaan ole saanut laitettua tänne mitään kuvallista todistusaineistoa... ennen kuin nyt. Kävin kesällä vieraisilla aivan ihanan uuden tuttavuuden luona ja koska hänen antelaisuudellaan ei ollut mitään rajaa, inspiroiduin aloittamaan uuden neuleen. Jos työstä tulee millään tapaa lahjakelpoinen, niin kohteen tälle huiville ainakin tiedän. Materiaalina on ohut rohdinpellava, valkaistu ja koska uusi tuttavuuteni pitää erityisesti luonnonkuiduista ja luonnollisuudesta, aiheuttaa tuo valkaisu minulle hiukan päänvaivaa. Muuta passelia lankaa ei vaan aloitushetkellä ollut, ja siitä nyt-tuli-inspiraatio-pakko-aloittaa-heti -piirteestäni en ilmeisestikään ole päässyt eroon. Onneksi luonnonmukaisillakin keinoilla tuo valkaistu ominaisuus on mahdollista häivyttää tarvittaessa.

Mallina on entuudestaan tuttu, itselle oma ja turvallinen Lehmus, puikot Knit Picksiä ja vauhti työn etenemisessä hitaanlainen. Mutta eiköhän se tästä hiljalleen...

Niin ja, ekassa kuvassa koreilee jo aikaa sitten valmistamani "lankasuojus" ja käsityöpussi, niitä en ole tainnut blogissani esitelläkään :).

Pikku tauko...

2010-08-22T19:50:00.001+03:00

... mutta nyt puikoilla taas!

Leaf Lace Shawl

2009-07-25T18:22:00.002+03:00

Oonhan mä joskus ollut vähän nopeampikin neulomaan, tää on ehdotomasti pisin projekti viimeaikoina. Ensimmäiset maininnat tästä löytyy kolmen vuoden takaa. Mutta nyt se on valmis ja se on ihana.

Leaf Lace Shaw

Grignasco Merinosilk

Saisinkohan joitakin muitakin ikuisuusprojekteja valmiiksi...?

Butlerin Weekender

2009-07-25T18:14:00.002+03:00

Butlerin Sophia Carry All sai kaverikseen Weekender Travellerin. Ja sekin on ommeltu Butlerin omista kankaista. Nyt käytin kovikekankaita yhtä paljon kuin ohjeessa kehotettiin, mutta kaikki osat vain eivät lähimainkaan sopineet ompelukoneen paininjalan alle. Siksi kassista puuttuu tereet reunoilta. Se vähän harmittaa, mutta toisaalta; en halunnut jättää taskujakaan ompelematta.

Vuori on raikkaan sininen vuorikangas. Taskuja mallissa ei ollut, joten hetken aikaa mietin niiden lisäämistä, mutta jätimpä väliin kuitenkin.

Ja mokakin sattui taas. Asetin päälikappaleen kaavat väärin päin taitteelle ja huomasin sen vasta kun olin osat jo leikannut irti. Kangasta ei ollut enää tarpeeksi uusia palasia varten, joten jouduin jatkamaan entiset sopivaksi. Siksi keskellä päällä on ylimääräisiä saumoja, mutta eipä nuo nyt niin kammottavasti tuosta erotu. Onneksi.

Jämäpalasta tein vielä pienen meikkipussukan, siinäkin on sama sininen vuori, mutta en enää tiedä mihin olen kadottanut sen kuvat... ehkä tällään tähän jotain todisteita myöhemmin...

Torkkupeitto kummitytölle

2009-07-25T18:05:00.002+03:00

Kummityttö sai - jo joululahjaksi - oman torkkupeiton. Se on paksu ja pehmeä, sekä tarpeeksi tyttömäinen. Torkkupeitto koostuu tumman violetista puuvilla- ja pinkistä fleece kankaista, jotka muodostavat peiton rungon. Puuvillakankaan puolella on napit, joihin merinosilkistä neulotun huivin voi napittaa koristeeksi. Fleecepuoli on lämmin iholla.

Napeilla kiinnitetyn pitsipeiton voi helposti irroittaa pesua varten tai kevyeksi kesäpeitoksi. Huolehtiipa napit samalla siitä, että pitsineule pysyy koko ajan kauniisti pingoitettuna.

Pitsineule on syntynyt aiemmin omasta päästä.

Amy Butler Sophia Carry All, vol 2

2009-07-25T18:01:00.002+03:00

Butlereita tein toisenkin. Kukikas puuvillainen päälikangas ja harmaa vuorikangas. Kovikkeita en käyttänyt nyt niin paljoa kuin viimeksi, ompelu olikin helpompaa, mutta se kostautui lopputuloksessa. Ehkä sittenkin olisi kannatanut uhrata hermoja ja ompelukoneen neuloja tuhdimpaan kovikekangasmäärään.

Laukku matkasi helmililjoineen päivineen äitilleni.

Hurmaavat helmet

2009-07-25T17:43:00.006+03:00

Massailu ei ole ihan hirveästi innostanut ja kiinnostanut, kunnes jokin napsahti... Tilasin Pörröltä vähän testailutarpeita ja tein reilut kymmenen riipusta painamalla kuviot leimasimella ja sävyttämällä pintaa helmiäisjauheella. Ihan kivoja tuli ja värkkäily oli hauskaa. Kahdeksan onnistuneinta lähti serkuilleni kiitokseksi heidän tekemästään levystä (heidän itselaulamiaan ja soittamiaan lauluja, ihanaa kuunneltavaa!)

Muutama jäi vielä omaa käyttöä varten, mutta nauha vaan pääsi jo loppumaan:

Punaisella "metallisävyisellä" kokeilin illuusiotekniikkaa, mutta se ei minulta oikeinsujunut, joten pyörittelin massan jämät palloiksi ja niille tein reiät. Ei ihan tarpeeksi kaulanauhaan, mutta katsotaan josko näistä joskus jotain tulisi.

Musta massa olikin sitten astetta hauskempaa. Tai samanlaistahan se oli muovailla, mutta noiden jauhevärien kanssa siitä syntyi vaikka ja mitä:

Kyllä oli muuten sormenpäät ja kämmenet hellänä näiden pyörittelyn jälkeen. Väri on mielestäni hurmaava! Tuon kokeilun jälkeen massat ovat taas unohtuneet kaappiin, mutta tiedä häntä vaikka ne kaivelisin sieltä vielä uudelleen kunhan tulee syksy ja ulkoiluilmat hiukan vähenevät...

"Se kolmas"

2009-07-25T17:37:00.003+03:00

Aikoinaan ehdin jo mainita, että tällä kertaa ei tulisi kolmatta vaikka kaksi jo olikin... mutta tulihan se kuitenkin; Ei kahta ilman kolmatta:

Kaavat: Ottobre Woman 2/2008
Kangas: Eurokangas, palaosasto

Kangas on löytö Eurokankaasta, vaarinkalsarikuvioinen joustotrikoo, ompelu oli vähän tuskaisaa, mutta lopputuloksesta tuli mieluisa. Hihan ja päänteiden viimeistelyyn käytin vähän paksumpaa mustaa neulosta, olisi ehkä saanut olla ohuempaakin, mutta ompa tuo tuohon "olestunut" pesujen myötä. Kangas on namia, eikö?

Pupun uudet vaatteet

2009-07-25T17:32:00.002+03:00

Liberon pupun originaalit kuteet olivat kadonneet jonnekin lelujen syövereihin ja pupu jurotti pitkät ajat ihan nakkena, kunnes muruseni kauniisti pyysi, että tekisin sille uudet vaatteet.

Pienistä kankaanjämistä syntyi helposti liivimekko, joka suljetaan tarranauhalla takaa. Eteen on aplikoitu nalle ja pään- ja hihantiet on huoliteltu vinonauhalla. Pupun korvan taakse tein vielä "neilikan" riipimällä kuteita pois kankaanpalasta ja kurttaamalla sen kiinni pieneen kuminauhalenkkiin.

Muruseni oli varsin tyytyväinen pupun uusiin kuteisiin ja näin se on kulkenut jo lukemattomat kerrat mukana tarhassa ja päiväunilla.

Kastelahjuksia

2009-07-25T17:28:00.003+03:00

Talvella sukuun syntyi pari uutta prinsessaa, joiden kastejuhlia on vietetty keväällä. Ensimmäisen neidin lahjat unohdin kuvata, mutta ne ovat muutoin samat, paitsi ruutukankaan tilalla on nallekangasta.

Pakettiin kasasin äitiyspakkauksen peiton mitoilla tehdyn pussilakanan, kangassuojuksen valkoiseen rottinkikoriin ja pienen pussukan.

Kortinkin tein tällä kertaa niin, että se kestää pienen neidin tutkiskelut, sillä se on kokonaan kankaasta ja kuvat on aplikoitu aiemmin mainitusta nallekankaasta.

Jämäkynttilät

2009-07-25T17:13:00.002+03:00

Pari kertaa on käynyt mielessä, että pitäisköhän päivitellä blogia välillä, mutta hyvin olen siitä tähän asti välttynyt. Nyt olisi kuitenkin hetki aikaa, joten lisäilen tänne noita viime kevään tekeleitä. Jos sitä vaikka sen jälkeen innostuisi taas pitämään blogin ajan tasalla.

Kynttiläkauden päätteeksi - polttelen kyllä kynttilöitä kesälläkin, mutta sen suurimman sesongin päätteeksi - sulattelin kaikki kynttilänjämät vesihauteessa ja lirautin ne sydänlangan kanssa Sia:n tyhjiksi poltettuihin kynttilälaseihin. Väristä tuli aivan upea, vaikka suurin osa kynttilöistä oli valkoisia, niin muutama viininpunainen antiikkikynttilä ja yksi vihreä kilokynttilän jämä sai koko massan punertavan ruskeaksi. Nam.

Vesihauteeseen karkasi hiukan steariinia, joten kokeilin siinä pikkasen kynttilän valamista kastamalla. Pikkuinen pikkusormenvahvuinen kynttilä tuli aikaiseksi, mutta se on jotakuinkin käyttökelvoton, sillä se rätisee ja paukkuu ja sylkee steariinia pöydälle 15 cm säteellä. Mut ompahan kokeiltu. Ja ompahan kaapissa taas tilaa kerätä uusia kynttilänjämiä.

Butleria täälläkin!

2009-02-07T14:00:00.003+02:00

Olen ihastellut toisten Amy Butlereita, erityisesti Sophia Carry All ja Weekender -laukkuja. Viimeisimmän viikonloppureissun vaatekassia pakatessa tilasinkin sitten kaavat noihin kasseihin, sekä muutaman saman tuotannon kankaan. Tilaukset tulivat nopsakkaasti ja pääsin tekemään koeversion ("kamalimmasta" kankaasta). Olen ihastunut ja maltan tuskin odottaa että pääsen tekemään seuraavaa.

Amy Butler Sophia Carry All, kangas on vähän villi.

Vuoren tein kätköistäni löytyneestä vaaleasta vuorikankaasta ja se toimii hommassaan vallan mainiosti. Kaksiosaisten taskujen sijaan tein muutaman täsmälokeron kynälle, kännykälle ja avaimille. Avainlokeron vieressä on myös vuorin saumaan ommeltu pieni renksu, johon avaimet voi kiinnittää niin että ne taatusti olisivat aina siellä missä pitää... Laukku on oikea tilaihme ja ulkoisesti hyvin ryhdikkään näköinen. Töissä laukku sai hurjasti huomiota ja kehuja, kiitos niistä!

Laukun tekeminen ohjeiden mukaan oli heppoa ja sujuvaa. Ihan kaikki kangaskerrokset eivät aina sopineet koneen paininjalan alle, mutta kun sopivat, jaksoi kone vääntää ilman ongelmia. Neulojakaan ei mennyt ainoatakaan, kerran sain verinäytteen sormen päästä. Vuoresta tuli liian iso ja sitä jouduin hiukan pienentämään ja siltikin se jäi reiluksi. Pohjaan en tehnyt erillistä pohjapalaa vaan lisäsin ohuesta ja taipuisasta leikkuulaudasta leikatun suikaleen suoraan päällisen ja vuorin väliin (se on "ommeltu" kiinni, jotta pysyy varmasti paikallaan).

Työtä laukussa oli jonkin verran. Periaatteessa 1 ilta meni materiaalien hommaamiseen ja pesemiseen. Toinen ilta meni kaavojen ja kankaiden leikkaamiseen. Kolmas ilta meni lukemattomien kovikekankaiden silittämiseen. Neljäntenä ompelin päällisen ja viidentenä vuoren. Kuudentena laukku keikkui olkapäällä.

Toisen laukun kankaat on jo osin leikattu. Weekenderiin kerään vähän rohkeutta kun se on netin mukaan ollut aika haastava...

...Ässän pistän taskuun!

2008-12-05T15:31:00.009+02:00

Kiitos äSSästä Villapeikko. S on latinalaisten aakkosten 19. kirjain, suomen kielessä se äännetään äs ja Morseaakkosilla S on kolme pistettä, näin tietää Wikipedia.

S
S on muodoltaan kaunis. Se on omani ja tyttäreni etunimen ensimmäinen kirjain. Lapsuuteeni kuuluu kaneli-ässät ja loru; "Ärrän kierrän orren ympäri, ässän pistän taskuun". Sydän alkaa S:llä, kuten myös siirappi ja satakieli, suomuurain ja siika, kaikki asioita joihin liittyy mukavia tunnelmia. S-kirjaimena on minulle tärkeä, luultavasti yksi tärkeimmistä kirjaimista. S:ään liittyy sanoja, joissa on valtavasti tunnetta.

Sieni
Pidän sienistä. Herkuimpia on kantarellit ja herkkutatit, sekä vaaleaorakkaat ja varmaan moni muu sieni jota en ole edes maistanut. Suppilovahvero alkaa samalla kirjaimella, mutta sen hohto on jo mennyt. Siitä jää jälkimaku, josta en pidä, ja muutenkin turrutin niillä itseni keräämällä niitä tuossa yhtenä syksynä satoja litroja.

Salmiakki ja suklaa
Elämän Suolat. Niitä voi muuten syödä peräkkäin vuorotellen vaikka kuinka paljon. Salmiakkisuklaa ei silti ole kaupallisena yhdistelmänä kovin häävi.

Sinisiipi
Yksi lapsuuteni lempiperhosista. Minä pidän perhosista. Mietin joskus lapsena, etteikö perhosten vatsat mene sekaisin kun ne joutuu sellaiseen vatkuutukseen lentäessään.

Siemen
Tiesittekö, että neulelankojen (ja ompelutarvikkeiden + kankaiden ja askartelutarvikkeiden ) lisäksi hamstraan siemeniä. En nyt ehkä hamstraa, mutta on niitä jonkinlainen pieni tulvavarasto aina odottamassa sopivaa istutuskautta. On suuri nautinto, kun saa painaa siemenen kosteaan multaan ja odottaa, odottaa ja odottaa että miten hentona tai vahvana se alkaa itää. Ja odottaa edelleen että millaiset sen ensimmäiset sirkkalehdet on, ja ensimmäiset ”oikeat” lehdet, ja saankä sen pysymään hengissä, ja onnistunko saamaan sen kukkaan... ihan oikeasti, se on jännää!
Syksy
Syksy on haikea. Se merkitsee minulle luopumista, päättymistä ja nuutumista. Olen kesäihminen. Hyvin vahvasti kesäihminen. Syksyssä on kuitenkin hyvää ne sienet. Ja ensimmäiset kirpeät ja raikkaat syys ilmat, jolloin pystyn aistimaan, että vuodenaika vaihtuu taas ja ennemmin tai myöhemmin marssitaan taas kohti kesää. Tänä syksynä olen kuitenkin löytänyt syksystä uuden ilon; lenkkitossut ja sateisen sään. Tyhjä tie joka odottaa minun rikkovan sen koskemattoman hiljaisuuden ja synkkyyden tuomalla tasaiset askeleet ja kengän alta roiskuvat vesipisarat. Kahjoa, en olis uskonut että minä päädyn juoksemaan yksin vesisateeseen, mutta näin vain kävi. Siitäkin on tullut nautinto.

S (kem. rikki)
Tästä ässästä, rikistä, löytyy suora yhteys koulutukseeni. Olen lukenut ammattikorkeassa kemian- ja ympäristötekniikkaa. Kemia ei olisi tullut mieleenikään, jos minulta olisi lukiossa kysytty jatko-opintojen suuntautumista. Tuolle alalle eksyin työelämän kautta, enkä hetkeäkään ole katunut.

Saari
Vietin lapsuuteni monet kesät kalastamassa Isolla Lamujärvellä. Järvellä oli saaria, joiden oikeita nimiä en silloin tiennyt, joten nimesin ne itse vallitsevan ötökkäkannan mukaan. Pystyisin yhä paikallistamaan Hämähäkkisaaren ja Muurahaissaaren. Käärmesaaressa on jaloissa kahiseva valkoinen hiekka.

Suku
Suku on minulle tärkeä. Ja juuret. Se on sitä, mistä minä olen tullut, ja mitä minusta edelleen tulee, se on osa minua ja minä olen osa sitä. Meissä jokaisessa on jotain yhteistä ja jotain yhteenkuuluvuutta. Juuret minulla on vahvasti siellä, missä olen syntynyt ja kasvanut. Juuret on vahvasti myös täällä, missä olen jo pitkään elänyt, liittynyt osaksi toista sukua ja perustanut perheen. Jos muuttaisin täysin muualle, olisin hetken irrallinen ilman kosketusta maahan, kunnes alkaisin hiljalleen juurtua paikalleen. Silloin minulla olisi juuria jo kolmessa paikassa.

S hihassa (äSSä hihassa)
Tilanteessa kuin tilanteessa pitää olla ässä hihassa. Pidän korttipeleistä ja joskus muinoin on tullut pelattua aika paljonkin. Kinkkisiin tilanteisiin löytyy usein ratkaisu, kun ravistaa hihastaan ässän. Jossain tilanteissa paras ässä on se, että hyväksyy tilanteen, eikä yritä tehdä mahdottomia. Siinä olen kuitenkin toisinaan aika huono.

Suru
Tämä kohta on niin voimakas, että en siitä oikeastaan pysty edes mitään kirjoittamaan. Äkillinen suru voi pysäyttää hetken, lyödä vasten kasvoja, lamaannuttaa ja vaurioittaa pysyvästi. Se jättää jälkensä. Se kulkee osana elämää ja se on osa minua. Lohtuna surussa on muistot.

Sairaus
Tämäkin kohta on hyvin voimakas. Pelkään läheisteni sairastumista. Olen itse sairastunut kilpirauhasen vajaatoimintaan Uskomatonta kyllä, mutta pahimman alamäen jälkeen sen diagnosoiminen on ollut kuin lottovoitto ja lupaus paremmasta tulevaisuudesta. Sairaus on vaikuttanut kaikkeen minussa ja kaikkeen minun ympärilläni. Tämä kuuluu surun ohella niihin asioihin, joita ei voi oikeastaan kunnolla ymmärtää ennen kuin sen kokee. Lohtuna tästä löydän sen, että olen saanut sairauteeni hoidon ja alan hiljalleen olla aika kunnossa. Olen oppinut tuntemaan itseäni paljon entistä syvemmin. Vaikka sairauden myötä olen menettänyt paljon, olen saanut myös uusia arvoja elämääni ja olen kasvanut ihmisenä. Matka on ollut rankka, mutta voisimpa sanoa, että kaikesta huolimatta se on ollut sen arvoinen.

Silkki
Pidän yhä tätä blogia pääsäänöisesti neuleblogina, vaikka viimeaikoina täällä onkin ollut hiljaista ja vankka painopiste on hiukan siirtynyt neulonnan puolelta muiden kädentaitojen painosta. Silkki materiaalina on ihana kaikilla kädentaitojen aloilla, mutta suurimman erityismaininnan se saa neulonnasta. RRrrakastan silkillä höystettyjä lankoja, silkkivillaa ja silkkimohairia, silkkialpakkaa, puhdasta silkkiä ja niin edelleen. Siinä on luksusta ja jumalaisuutta. Kun silkkilanka, hyvät pyöröpuikot, inspiraatio ja ihana malli yhdistetään, niin rajattomat ovat ne nautinnon hetket kun puikot viuhuvat. Parhaat langat saavat odottaa jopa sopimattoman kauan puikoille pääsyä, sillä kaiken on osuttava kohdalleen. Ei niitä voi hetken mielijohteesta mennä turmelemaan.

Silkkivillaa

Jos haluatte itsekin purkaa elämäänne pieniin osiin yhden kirjaimen merkeissä, niin laittakaa pyyntöä kommenttilootaan!

Lämpimän ja kylmän välimailla

2008-11-16T13:45:00.000+02:00

Uskomatonta, kuinka hankalaa kaupoista on löytää mitään, kun on itse rajannut aivoituksensa jo etukäteen - liian tiukoiksi. Halusin tirppanalle haalarin, joka olisi lämmin nollan tuntumassa, mutta ei liian kuuma, jottei tartteisi leikkiä aina hiki hatussa. Kaupoissa oli tarjolla vain ihan ohuella vuorella olevia haalareita tai toppahaalareita. Hmmph. Mikä neuvoksi? Selasin pikaseltaan hyllyyni kertyneet Ottobret, ja tulos oli aika laiha... tarjolla oli yksi haalarin ohje. Saa luvan kelvata.

Kankaat löytyi Eurokankaasta - joskin noiden mukana muutti meille pussillinen muitakin kankaita. Alaosa on tumman harmaata Wertexiä ja yläosa limen vihreää ulkoilukangasta. Vuori on vaaleanvihreää fleeceä ja hihoissa+lahkeissa on lisäksi vaaleanvihreä vuorikangas luistoa lisäämään (siis pukemista helpottamaan). Heijastinnauhan pätkät on molemmissa hihoissa, molemmissa lahkeissa ja selässä. Huppukin on olemassa - heijastinten kera, mutta en ole paukutellut sen neppareita kiinni syystä, että en saa reiäntekovimpainta menemään kankaasta läpi ja reiän teko vaatii hiukan kikkailua. Toivottavasti tuo kertoo siitä, että kankaat ovat hyvin vahvoja myös käytössä.

Mallin väritykset valitsin yksinkertaisesti vain niin, että yläosa on vaaleampi ja alaosa tummempi. Mallia modasin sen verran, että pyöristin tuulikaitaleen nurkat ja lisäsin vyötärölle tyttömäisen röyhelön. Lahkeita ja hihoja jatkoin hiukan normaalia pidemmiksi, jotta ranteet ja nilkat pysyvät suojassa kaikenlaisen leikin tiimellyksessä.

Vuorifleecestä (ja Tiimarin koristetarranauhasta) syntyi myös kiva myssy, suojaa hyvin korvia.

Isoveli sai myös samanlaisen myssyn.

Retkieväät

Haalarista tuli menestys! Tyttö on ollut innoissaan haalaristaan ja on saanut siitä paljon kehujakin. Kasvunvaraa on sen verran, että menee hyvin vielä keväälläkin (ja ensi syksynä?).

Haalarin malli: Ottobre 4/2005
Myssyn malli: Ottobre 4/2003

Kankaat: Eurokangas (myssyn nauha Tiimarista)

Lisää betonia

2008-11-15T13:32:00.003+02:00

Jäi taas pihahommista ylimääräistä betonia. Kasasin pienen kummun hiekkakasalle ja asetin päälle syksyn viimeisen ison raparperin lehden. Betonia päälle suht tasainen ja hiukan ohuempi kerros kuin viimeksi. Lopputuloksesta tuli tosi kiva puutarhan koriste tai lintujen kylpyallas. Ohjeita vastaaviin on ollut monissa julkaisuissa ja lähetyksissä, joten en mitään yksittäistä lähdettä lähde edes mainitsemaan.

Osa lehtiruodeista on yhä niin tiukassa kiinni, ettei niitä saa revittyä irti, mutta eiköhän luonto hoida tehtävänsä ja ensi kesään mennessä orgaaniset osat ovatkin varmasti jo maatuneet.

Strömsössä tehtiin hauskoja betonifigureja. Innostuin ja kokeilin samalla niitä. Painoin hiekkaan kuvion lasten hiekkakakkumuotilla ja täytin kolon betonilla. Kivoja tähtiä puutarhaan koristeeksi.

Kaikenkaikkiaan kivaa hommaa, vielä kun saisi sen puutarhan johon noita voisi asetella!

Kässäpussit

2008-09-26T19:03:00.001+03:00

Tuo edellisessä postauksessa mainittu Lehti pitsi huivi on saanut majakseen retrokkaan kässäpussin. Puuvillakangas on löytynyt äitini kätköistä, punainen nauha on jokin rusettinauha joka on varmaan tullut kätköihini joululahjakääreistä ja kellertävän kukertava nauha on tilattu Kangastukusta. Meinasin ensin tehdä tuosta herkusta marjakankaasta pikkuneidille topin, mutta sitten en kuitenkaan raaskinut. Toppi nimittäin jäisi pian pieneksi ja käyttämättömäksi ja omat lapsuusmuistoni (kyllä, kankaassa on muistoja kun olen ihaillut sitä joskus pienenä) hautautuisivat jemmavaatteiden joukkoon. Kässäpussi olikin sitten seuraava idea, ja siinä se kulkisi niin kauan mukanani kuin vain tohdin sitä katsella.

Molemmat pussit ovat vuoritettuja. Pussien väreihin olisi sopinut kellertävä tai vihreä vuori, mutta jouduin tyytymään tavalliseen valkoiseen sillä kaikki-mulle-heti-tänne-nyt-oitis -syndrooman vuoksi en voinut jäädä odottamaan uusia kangashankintoja vaan minun oli tyydyttävä tulvavarastojeni antimiin. Vaikka kankaassa on valkoisiakin marjoja, niin silti valkoinen vuori on hiukan pliisu.

Pikkupussilla on tarkoin harkittu käyttökohde. Tai pikemminkin se on kehitetty tarpeeseen. Se on keränsuojus ohkaisia pitsihuivilankoja varten. Aikaisemmin pidin kerää muovipussissa, jottei kerän pinta nyhjääntyisi ja sotkeentuisi pitkällisen neulonna jälkeen. Nyt voin suojata keräni hiukan sivistyneemmin:

Ja lanka juoksee nätisti pussukasta ulos...

Lehtipitsi etenee

2008-09-24T18:39:00.006+03:00

Viiden kilon saikun myötä olen taas hiukan neulonutkin. Lehtipitsihuivi, joka jokunen viikko sitten oli vielä tässä samassa vaiheessa kuin jokunen vuosikin sitten, on nyt edennyt about puoleen väliin. Tai ainakin lanka on puolessa välissä... Tuli taas hiukan harmiteltua sitä, kun en ollut viitsinyt heti keriä koko vyyhteä kerälle, vaan neulomisen jatkamiseksi piti oikein etsiä itse puolikas vyyhti kellarin kätköistä, paikallistaa kerimiskone ja vyyhdinpuut (tai siis vyyhdinMUOVI tai jotain sinnepäin). Ja nämä oli vielä se helppo vaihe... vimpaimien asettelu käyttöä varten olikin hiukan haastavampaa. Siksipä laitankin tähän nyt muistiin seuraavaa huonekalujenostokertaa varten pari muistisääntöä (näitä muistisääntöjä saa toki lainata jos ne tuntuvat "omilta"):

Kun ostat ruokapöytää, ota mukaan kerimislaite ja vyyhdinpuut, jotta voit tarkistaa niiden kiinnitysmahdollisuudet pöydän reunaan
Kun ostat ruokapöydän tuoleja, ota mukaan myös kerimislaite ja vyyhdinpuut jotta voit tarkistaa niiden kiinnitysmahdollisuudet tuolin reunaan.
Kun ostat keittiöjakkaraa, muista ottaa mukaan vyyhdinpuu ja kerimislaite, jotta voit tarkistaa niiden kiinnityksen jakkaran reunaan
Kun ostat keittiön työtasoja, varmista että jossakin kohti on sopiva reuna vyyhdinpuun ja kerimislaitteen kiinnitystä varten
Kun alat suunnitella olohuoneen pöydän hankintaa, ota huomioon kerimislaitteen ja vyyhdinpuun kiinnitys
Jos haluat käyttää vyyhdinpuuta ja kerimislaitetta erillisissä pikkujakkaroissa, huolehdi etteivät jakkarat ole piilotettuna kukkapöydiksi sohvan taakse

Olohuoneen pöytää ei edes vielä ole, mutta nuo kaikki muut vastoinkäymiset tuli kyllä taas kartoitettua langan kerimisessä. Ruokapöydän kannen reuna on viistetty jotta kerimislaite ei pysyisi siinä kunnolla, saati sitten vyyhdinpuu. Keittiöjakkaran "kannen" alle on piilotettu metalliosia estämään kerimislaitteen kiinnitys, vyyhdinpuu pysyi pyhän hengen varassa. Kaupantekijäisiksi sain kyllä kivan jännitysmomentin, kun keriessä pelkäsin että kumpi putoaa ensin, vyyhdinpuu vai kerimislaite. No joo, totta, onhan meillä pöytiä tai reunoja muissakin huoneissa, mutta kun, öh, tuota ... halusin katsoa töllöä samalla. Yksi pykälä lisää muistilistaan; osta uusi töllö sinne huoneeseen minne saat kerimislaitteen kiinnitettyä!

Mutta kaikesta huolimatta hyvin pyöri sitten kun pääsin vauhtiin!

Kanerva

2008-09-22T18:05:00.006+03:00

Muistatteko Hermannin? Nyt Hermannin on saanut pikkusiskon. Saanko esitellä: Kanerva!

Kanerva on Villanalle Neuleita kullannupulle -kirjasta. Se on neulottu Schachenmayr Nomotta MERINOsta noin kolmosen puikoilla.

Kanerva on neulottu uninalleksi meidän uutukaiselle ihanaiselle söpöläiselle kummitytölle ja Kanerva matkasi kastejuhlaan itsetekoisessa "laatikossa", itsetekoisen kortin ja marenkipurnukan kanssa (marengit olivat tarjolle juhlaan).

Kanervan nimi on kirjottu kaulan rusettinauhaan (kuten isoveljelläänkin), jottei se vain pääse unhoittumaan.

Hauskasti sävysävyyn, eikö?

Ja katsokaas häntä, eikös ole suloinen!! Kyllä Kanervanallen kelpaa olla tämän neidin kainalossa!

Hermanni ja Kanerva -nimet ovat muuten näiden vauvojen "tekonimiä" ja ne ovat poimittunimipäiväkalenterista vauvojen laskettujen aikojen kohdalta. Kiva idis.

Malja lintusille

2008-09-15T12:42:00.004+03:00

Pihatöiden vuoksi meidän pihaa koristaa muutamia tuhansia kiloja betoni- ja laastisäkkejä sekä sadoittain lecaharkkoja. Pihan muodot muuntautuvat hiljalleen suunnitelmien mukaisesti. Yhdestä "myllyllisestä" jäi taannoin ylimääräistä laastia ja voitte varmaan arvata että olin tosi iloinen ja heti valmis tarttumaan työhanskoihin.

Tein pyöreähkön "vuoren" lasten hiekkaläjälle. Vuoren päälle läpyttelin varovasti laastin ja siloittelin sen mututuntumalla mahdollisimman tasapaksuksi kerrokseksi. "Laen" kohdalta muutin pyöreän muodon tasaiseksi, tästä oli tuleva maljan pohja. Nimenikin raapustin tasaiseen pohjaan. Raudoitukseksi olisin lisännyt jotain massan sisään - jos vain olisi ollut tarpeeksi aikaa, mutta koska aikaa ei ollut, täytyy vain toivoa että allas kesää säänvaihtelut ynnä muut kolinat.

Parin vuorokauden kuluttua kävin kaivelemassa teokseni pois hiekkakasasta ja tämä vaihe oli suunnilleen yhtä jänskä kuin pitsiliinan otto pingoituksesta tai melkein valmiin neuletakin ensimmäinen kunnon sovitus. Jänskätti tosi paljon että onko maljan muodot pysyneet alkuperäisen mukaisina tai onko johonkin tullut epäkelpoa röpelöä tai jotain... mutta ei, malja oli kauttaaltaan siisti ja tasamuotoinen ja jopa pohjakin tuli lähes oikean suuntaiseksi (malja ei siis pahemmin kallistele). Kuvan mukaisesti reunat ovat hiukan terävähköt ja röpelöiset, mutta pitäähän käsityön ja kokeilun jälki olla näkyvillä. Ensikerralla osaan ehkä työstää reunatkin siistimmiksi.

Lintujen peseytymisaltaaksi tuon ajattelin, mutta se voi olla siihen hiukan syvä - tai onhan niitä toki isompia lintujakin, mutta näkisin altaassani ennemmin peipposia kuin harakoita. Pinnan ajattelin viimeistellä kasvattamalla siihen sammalta.

Kokoa maljalla on melkein 50 sentin verran leveyttä ja 12-13 sentin verran korkeutta. Ja painoa on sen verran että sitä juuri jaksan nostella. Aikast rouheeta!

Ja juu, ei täällä nyt sada, vaikka kuvassa siltä näyttääkin. Kuva otin joskus viime viikolla.

Nuo kesänaikaiset ompelukset alkaa nyt olla päivitettynä tänne - ainakin siltä osin kuin olen ottanut töistäni kuvia. Joitakin töitä on päätynyt niin suoraan käyttöön että ne ovat jääneet ikuistamatta. Ehkä silti vielä jossain vaiheessa kaivelen ne ja kuvaan in action.

Voihan rypytys ja puhvitus!

2008-09-14T15:49:00.001+03:00

Tämä takki lienee jo puhvien ja rypytyksien liioittelua? Olen jonkin aikaa ideoinut vähän tämän tyylistä takkia, mutta aivan oikeita kaavoja ei ole sattunut kohdalle, joten käytin sitten hiukan luovuutta. "Runko-osaa" varten kaavat löytyi Modasta (1/2004; Tikattu jakku 1b), joskin laitoin vetskarin tilalle nepparit ja korvasin mallin taskut omilla. Hihoihin poimin idean Ottobre Woman 5/2008 lehdestä (malli 13), mutta harmikseni niistä ei tullut ihan niin puhvit kuin oli tarkoitus. Ranneosuuden tein pidempänä, jotta siihen saa pienen käänteen.

Ihan vaalea kitin värinen ulkoilupukukangas on ostettu Klaukkalasta jonkin kangaskaupan loppuunmyynnistä, ja kun halvalla sai, niin ostin sitä aikoinaan aika paljonkin. Ja koska en pitänyt laisinkaan ajatuksesta, että saumavarat näkyisivät vaalean kankaan läpi, ratkaisin pulman ompelemalla takin kaksinkertaisesta kankaasta. Lisäksi hempeilyn nimissä vuoritin takin vaalean punaisella vuorikankaalla.

Taskut on ihan hyper puhvit, meninköhän liian pitkälle? Sisäpuolella on oma merkki ja ripustusrenksu.

Nepparit on herkut, niitä olen tainnut joskus ostella (tuon vuorikankaan kera) kangastukusta. Sitä mestaa voin suositella, palvelu on hyvää jos vain sattuu olemaan jotain kyseltävää heiltä.

Kunpa nyt vaan "kesäkelit" jatkuisi niin, että tarkenen kulkea tuolla takilla ulkosalla. Onhan siinä tosin kolme kerrosta kangasta päällekäin, joten en taida ihan ensimmäisillä viileillä kylmettyä.

Kaikki tämän kesän ompeleet ovat syntyneet tulvavarastojeni antimista. En ole ostanut ainoatakaan uutta kangaspalaa (öh, paitsi tunikan kankaan taisin ostaa tänä kesänä, mutta se on vaan pisara meressä) ja olen itsestäni ylpeä! Tulvavarastoissani on vielä aikamoinen määrä kangasta, lankaa ja askartelutarvikkeita, joten jos nyt satun jäämään tulvan (tai maanjäristyksen tai tulivuorenpurkauksen) vuoksi kotiin saarroksiin, niin eipähän ainakana heti lopu tekeminen kesken. Silti kyllä tekis hiukan mieli käydä kangaskaupoilla hipeltämässä ja nuuhkimassa että missä nyt mennään...

Toppi jos toinenkin

2008-09-13T15:38:00.004+03:00

Aikaisemman topin malli oli ihan kiva (siitäkin huolimatta etten ole sitä juuri käyttänyt), joten päätin tehdä toisen. Nyt kankaana on jokin Neurokankaasta aikoinaan mukaan tarttunut hilebilemuotihömppäkangas, joka on koneelleni sieltä haastavimmasta päästä. Ompelu sujui kuitenkin ihan hyvin kun vaan muisti venyttää kangasta aina samalla tavalla ommellessa: Liian kovalla venytyksellä sauma alkaa "lieputtamaan" ja liian vähäisellä venytyksellä hyppytikkien riski nousee. Kaula-aukon liepeet on ommeltu huomaamattomalla pistolla niin, ettei paidan sisäänsä kätkemä varustus pääse pulpahtamaan tarpeettomasti kenenkään näkösälle.

"Ei kahta ilman kolmatta?" Nääh, tuskimpa ihan heti silti kolmatta teen. Onhan noita kivoja toteuttamisen arvoisia malleja vaikka kuinka paljon (kuka piirtäisi ja leikkaisi kaavat, se ei oikein nappaa...?)

Tuttu tunika ja neulatyyny

2008-09-12T14:26:00.000+03:00

Tuttu tunika jo monesta blogista. Malli Moda 3/2008, puuvillakangas Ylivieskasta jonkin kangaskaupan tarjouspalalaarista. Ihan kiva malli ja taskut on ihan hauskat, miinuksena on mammavaatemaisuus: "Mitä, minäkö raskaana? Ehei, ne nämä vaatteet vaan antaa sen vaikutelman...". Toivottavasti kyläreissulla ei satuta talouteen jossa on samanlaiset verhot...

Ainakin näissä blogeissa muistan nähneeni saman tunikan, mutta olen kyllä suht varma että se oli vielä jossain muuallakin. Ja jollain oli vielä lisäksi hihallinen versio...

Hei, ota jo kädet pois taskuista!!

Ja tämä neulatyyny... tämähän on jo klassikko. Tässä hiukan kookas versio joka syntyi hetken mielijohteesta tunikan jämäpaloista. Itseasiassa tunikakangasta jäi vielä sen verran, että sitä saattaa näkyä joskus jatkossa vielä jossain pikkuneitiversiossa...

Samanmoisia neulatyynyjä on havaittu ainakin seuraavissa blogeissa (poimin nuo blogit googlen kuvahaulla, mutta olen ihan sikavarma, että moni blogivisiiteillä näkemäni neulatyyny puuttuu tuosta listasta):

Huopanen ja toinenkin

Ihgu löytö!!

2008-09-11T13:23:00.002+03:00

Elokuun alkupuolella löysin kirppikseltä ihanan vauvanuken kehdon. Se on aika pieni, suunnilleen pienen barbinuken mittaiselle nukelle sopiva - ei siis alkuunkaan tarpeeksi iso super über suositulle Baby Bornille - mutta kaipinpuolin muutoin niin suloinen että se lähti oitis minun mukaani. Kehto on aivan ehjä ja maalikin on ihan hyväkuntoinen, joskin hiukan haaveilen porkkanahtavan punaisen sävyn vaihtoa johonkin vähemmän retroon, mutta nyt toistaiseksi se käy ihan tuollaisenaan.

Hamsteri kun olen, niin tulvavarastoistani löytyi kehtoon aivan passelia vuodevaatetarvetta ja vielä kierrätys sellaista. Patjan leikkasin äitiyspakkauslaatikon mukana tulleesta superlonista (palvellut kahden pienen vauvan pehmikkeenä). Tyyny tuli valkoisesta lakanakankaasta (jämäpaloja jostain aikaisemmista tekeleistä) ja täytteenä on vanua (ylimääräiset täytteet jostain ostoisesta tyynystä). Peittona toimii ohut lirularulittana vauvan tyyny (ollut tyynynä ainakin meidän kahdella ja sitä ennen ties kuinka monella muulla vauvalla, sattui olemaan juuri sopivaa kokoa nuken peitoksi). Lakanakin löytyi, jokin aivan passelin kokoinen suorakaiteen mallinen vauvaliina tai jokin vastaava, joka on meille kantautunut kiertopalkintovauvanvaatteiden mukana. Tyynyliina, pussilakana ja patjan suojus on ommeltu vanhasta ihanasta pehmeästä tyynyliinasta, joka oli palvellut aikansa alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan ja tässä jatkaa vielä elämäntyötään tyttäreni ilona, ja mikä parasta, nämä kaikki ovat irroitettavia, jolloin tyttäreni voi ne ottaa pois "pesua" varten.

Jos oisin nuken kokoinen, hyppäisin oitis kehtoon, potkaisisin itselleni hiukan vauhtia ja vaipuisin suloiseen uneen pehmoisten petivaatteiden välissä. Oiskohan päiväuniaika?

Röyhelöä ja rusettia...

2008-09-10T12:58:00.001+03:00

Siljan kesäpaita on ommeltu mamin paidan jämäpaloista (ohuehko 100% puuvillaneulos) Ottobre 2/2005 kaavoilla, somisteena on satiininauhasta tehty rusetti.

Olen aivan ihastunut kaikenlaisiin röyhelöihin, vekkilaskoksiin ja puhveihin ja tämä paita on kyllä herkku! Tasaiset nätit laskokset kaula-aukossa on toteutettu käänteen alle ommellulla kuminauhalla ja hihansuun rypytys on ommeltu puolattavalla kuminauhalla. Sopiskohan mulle sama tyyli??

Ja kuten tuolla aiemmassa postauksessa mainitsinkin, olen kuluttanut kesäiltoja sekä ommellen että ommellessa kiroillen. Tässä yksi esimerkki siitä mihin tämä ompelukoneeni pystyy ihan äkkiarvaamatta keskellä suoraa saumaa:

Mamille paita

2008-09-09T13:09:00.001+03:00

Ottobre Woman 2/2008 -lehdessä oli nätti toppi, joskaan ihan yhtä herkkua kangasta ei tulvavarastoistani löytynyt eikä tässä ole ollut aikaa kierrellä kangaskaupoillakaan. Hyvänä korvikkeena toimii kuitenkin aina vaaleanpunainen, eikö!?? Suruuttelin siitä (100% ohuehko puuvillaneulos) itselleni kesävaatteen ja yllätys yllätys, ompelu sujui suht sujuvasti ilman ihmeempiä takkuja tai hyppytikkejä. Osin jälkikin on ihan siistiä, kuten mm. nuo erillisellä kaitaleella huolitellut kaula- ja hiha-aukkojen reunat, mutta ylä- ja alakappaleen yhdistämissaumasta ei sitten tullut kovin esittelykelpoinen.

Harmikseni paidan käyttö on jäänyt aika vähälle, sillä kaula-aukko on löysähkö ja vanhana ja konservatiivisenä ihmisenä en oikein pidä ritsikoitteni esittelystä... en vain ole saanut tehtyä muutamaa varmistuspistoa kaula-aukon reunaan niin että kappaleet pysyisivät nätisti paikallaan eivätkä esittelisi varustuksiani kaikille vastaantulijoille.

Gallup: Voisitko pitää / pitäisitkö noin avaraa vaatetta töissä? Itse en tohdi vaikka en ole edes asiakaspalvelualalla vaan tavallisessa sekalaisessa toimistotyössä...

Kuin kaksi marjaa

2008-09-08T12:11:00.006+03:00

Siljalle ja meidän kummitytöllemme ompelin kesäksi helleasut joihin kuuluu takaa solmittava helletoppi ja mamelukihousut (kaavat: Ottobre 2/2003). Kankaana mamelukihousuissa on tavallinen pinkki puuvillakangas (lakanakangas) ja topissa on kuviollista 100% puuvillakangasta. Topin solmiamisnauhat ja kaulus + hihansuut on huoliteltu lakanakangaskaitaleilla.

Takanaolevat solmiamisnauhat antavat topille ilmettä ja toppi onkin ollut ykkösvalinta juhlaan, arkeen ja kauppareissuun sekä itse neidin itsensä että minun puolestani. Ja voitte vaan arvata miten pähee yhdistelmä tuo toppi on farkkujen tai tyttömäisten farkkukaprien kanssa!!

Myös kummityttö oli varsin tyytyväinen uuteen asuunsa ja pienenä vaatefriikkinä hänkin on sitä jo moneen kertaan käyttänyt. Ihkua kun pikkutytötkin tykkää pehmeistä paketeista!

Siljan asu on kokoa 98 cm ja kummitytön asu kokoa 104 cm.

Minä täällä taas moro!

2008-09-08T11:43:00.003+03:00

Kiitokset lukuisista kommenteista, jotka jätitte edelliseen postaukseen! Seuraava ompelukoneeni on joko Pfaff tai Bernina ja toivon että budjetti koneen vaihtoon löytyy ennemmin kuin myöhemmin!

Olin yhteydessä maahantuojaan ja sieltä sovittiin "opetustuokio" jossa kävin ompelukoneeni kanssa joskus heinäkuun loppupuolella. Tätä ennen olin pärjännyt "ihan hyvin" suoralla ja siksakilla, yhdellä paininjalalla ja jotenkuten keplotellulla napinlävellä... Pätevän ohjaajan avustamana sain paljon lisää apuja ompeluuni ja päädyinkin ostamaan joitain lisäosia koneeseen (lisäosiin meni kolmisen kymppiä tai reilutkin, muutoin opastus oli ilmainen). Erityisen tärkeänä ohjaaja piti erikoisneulan käyttöä kun ompelee joustavia ohuita kankaita ja hän lahjoitti minulle yhden erikoisneulan (hän suositteli vielä jotain erikoisempia joita hänellä itselläänkään ei ollut ja lahjoitti hän jonkin toisenkin tarvikkeen, yht. n. 6 € hyvitystä ompelukoneen huonon toiminnan ja em. konekauppiaan aiheuttamista harmista). Hänen silmiensä alla ommellessa kone teki useitakin hyppytikkejä erikoisneulasta huolimatta, mutta syylliseksi jäi sitten se, etten juuri kyseisellä hetkellä venyttänyt kangasta ja hänkin taisi sanoa minulle jo niin tutuksi tulleen fraasin "Kaikkia kankaita nyt ei vaan voi ommella". Opastus kesti kaikkinensa kai tunteroisen ja anti ompelun kannalta oli hyvä, mutta koneen käyttäytymiseen sieltä ei valitettavasti ollut mitään apua enkä tuon opastuksen jälkeenkään ole ollut rakkineeseen tyytyväinen.

Jonkinlaisen tauon jälkeen ompelu oli kutenkin taas aika houkuttavaa, joten olen käyttänyt joitakin harvinaisia vapaahetkiä ja alkuyön tunteja suristeluun (ja kiroiluun) ompelusalongissani. Kesä on ollut aivan tolkuttoman kiireistä joten bloggaaminen on jäänyt aivan retuperälle... mutta eipä hätää, julkaisen näitä ompeluksia tässä kun saan kuvia käsitellyksi ja tekstiä kirjoitelluksi!

Hektisen kesän vuoksi jopa neulominen on jäänyt aivan minimiin (olemattomiin?). Monena iltana olen rojahtanut sohvalle ja silmät lurpallaan olen vain heittänyt kaihoisan katseen neulekoriin tekemättä elettäkään että olisin sieltä jonkun työn kaivanut syliini. Hyi minua! Tai minkäs teet kun ei vaan ehdi tai jaksa. Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Nyt olen ollut kohta pari viikkoa saikulla kun lääkäritäti roplasi nielurisat kurkustani irti. Voin sanoa, että dieettinä nielurisojen poisto on mitä tehokkain (lähtenyt jo melkein 5 kg elopainoa), mutta neulomisen määrää se ihan hirveästi ole lisännyt. Tolkuttoman kivun ja säryn, mielettömän väsymyksen, särkylääkepöhnän ja niukan dieettiruokavalion (jäätelö - mehujäätelö - kylmät vauvan hedelmäsoseet - kylmät sosekeitot) myötä alkusaikku meni ihan raatona rötköttäessä. Muutamana päivänä olen neulonut leaf lace shawl:ia ohkaisesesta Merinosilkistä, mutta se jotenkin tökkii. En vain pidä sen neulomisesta tai mallikuviosta vaikka lanka sinällään on ihana ja pitsi Addit ihan sujuvat. Olkoot nyt sellainen sisutyö, teen sen valmiiksi vaikka päällään neuloen.

Mutta nytpä alan pläjäytellä niitä ompelustöitä ettei mene ihan silkaksi pulinaksi.

Itkettävä ompelukonekauppias

2008-07-01T13:05:00.006+03:00

Pitkän haaveilun jälkeen ostin ompelukoneen kesällä 2003. Päädyin Janomeen kovan mainostuksen vuoksi, maailman myydyimmän ompelukoneen on oltava hyvä!

Testasin konetta ohuenohuilla ja paksuilla, monin kerroin taitelluilla kankailla, ja se tuntui ompelevan hyvin. Muutenkin koneen käytettävyys tuntui aivan toimivalta. Takuutakin luvattiin ruhtinaalliset viisi vuotta. Hyvin vakuuttavaa, kone kainaloon ja kotiin.

Heti ensimmäisenä aloin ommella pieniä vaatteita tuliterälle poikavauvalleni (joka muuten tänään täyttää jo viisi vuotta!), mutta kuinkas siinä kävikään... kone ei suostunut ompelemaan mitään ohutta joustavaa kangasta siististi. Hyppytikkejä oli välillä enemmän kuin oikeita tikkejä, enkä löytänyt mitään keinoa jäljen parantamiseen. Kokeilin vaikka miten montaa erilaista neulaa aina pallopäisistä hyperteräviin ja leikkaaviin lukemattomilla eri paksuuksilla. Lankoja vaihdoin puuvillaisista keinokuituisiin ja kokeilin eri paksuuksia. Ja kankaita kokeilin vaikka mitä, oli perus teepaitakangasta, puuvillaa, keinokuitua, enemmän tai vähemmän joustoa, mutta tulos kaikilla oli sama; hyppytikkejä. Ja kaiken aikaa kone ompeli aivan loistavasti mitä tahansa joustamatonta kangasta paksuudesta riippumatta sekä myös paksuja joustavia kankaita kuten collegekangas tai perusresori. Jostain syystä päädyin ajattelemaan tuon vain ompelukoneisiin kuuluvaksi ominaisuudeksi ja asia jäi joksikin aikaa siihen. Lisäsin vain saumurin ostoslistalleni (jota en ole vieläkään hankkinut) ja käytin ompelukonetta vain joustamattomien kankaiden ompeluun (verhot, housut, kauluspaidat...).

Lisäoptiona koneesta löytyi pätkivä lamppu, välillä valo paloi, välillä ei, välillä se toimi jonkinaikaa, ja välillä vain pätkivästi. Se ei minua juuri haitannut sillä käytin muuta lisävaloa ompeluun, jossain vaiheessa lamppu sammui pysyvästi.

Tässä muutama kuva yhdestä väkisin loppuun jatketusta topista,
eipä ole kovin siistiä jälkeä, ei.

Jonkin vuoden päästä sain kuitenkin sellaisen käsityksen, että kyllä ompelukoneidenkin pitäisi ommella joustavia kankaita ilman mitään ongelmia. Soitin laitteen maahantuojalle ja kyselin asiasta ja he vakuuttelivat että ilman muuta pitää, että lähetä kone vain takuuhuoltoon (vaikka matkahuollon kautta, lähetyskulutkin menee valmistajan piikkiin) niin laitetaan se kuntoon. Valitettavasti en tätä heti tällöin saanut aikaiseksi, enkä pitkään aikaan jaksanut ajatellakaan koko asiaa ja se jäi taas varmaan vuodeksi-pariksi. Luulin jo takuunkin umpeutuneen ja asian jääneen selvittämättömäksi, kunnes takuulappu tuli jostain vastaan ja aikaa olisi jäljellä vielä vajaa kuukausi. Soittelin taas maahantuojalle, mutta tällä kertaa kone pitikin viedä itse merkkihuoltoon. Tsekkasin lähimmän vaihtoehdon ja kävin kiikuttamassa koneeni sinne. Kaiken maailman muuttorumbien ym. myötä kangastilkkuja ei löytynyt mistään, joten marssin liikkeeseen vain pelkän koneen kanssa.

Myyjä aikoi säätää koneen odotellessa, joten jäin itse paikalle. Ensimmäisenä myyjä kuittaili siitä, että vasta nyt tuon konetta takuuhuoltoon, että olen oikein viisi vuotta sillä ommellut ja nyt vasta. Seuraavana se kuittaili katkenneesta neulasta (en ollut edes muistanut että koneeseen on jäänyt katkennut neula). Seuraava kuitinaihe löyty palaneesta lampusta ja selittämiseni sen pätkimisestä kuitattiin vain, että "Joo, mutta tämä on palanut". Seuraavat kuittailut tulivat siitä, ettei minulla ole mukana sitä kangasta, mitä se ompelee huonosti. Noh, takahuoneesta löytyi biitti uimapukukangasta ja pikaisen surautuksen perusteella konekauppias/huoltaja ilmoitti hyvin merkitsevällä äänellä, että "tässä koneessa ei ole mitään vikaa. Tämän säädöt ovat täysin kohdallaan. Tämä ompelukone ompelee aivan siistiä tikkiä." Ei auttanut vastaanväittämiset, sillä "Näissä koneissa ei ole mitään vikaa". Tyyppi puhalsi koneen puhtaaksi paineilmalla, öljysi hiukan sisuskaluja ja huolto alkoikin olla loppusuoralla. Sanojensa vakuudeksi hän vielä sanoi pariin-kolmeen kertaan, että "Kone toimii hyvin; jos tuot sellaisen kankaan, mitä kone ei ompele, niin saat minkä tahansa koneen tilalle ilmaiseksi". Ei auttanut mikään, kone kainaloon, laskun maksu vaihdetusta lampusta ja takaisin kotiin. Autossa tuli itku koko tylyttämisestä.

Marssin kotiin ja aloin heti testaamaan konetta. Hain tilkun jokaista ohutta joustavaa kangasta mitä minun varastoistani löytyy ja testasin kaikki läpi. Eikä tullut yhtään hyppytikkiä. Hitsit että oli niin sekalainen ja ääliö olo, mutta yhtä kaikki, nytpä voisin jälleen ommella mitä haluan ja voisin unohtaa koko ikävän koneen huollatuksen. Kaivelin ompelemattajääneet paitakankaat ja surautin itselleni t-paidan. Kone toimi lähes täydellisesti, vain yksi hyppytikki tuli niin että itse sen huomasin. Kankaanjämistä ompelin vielä paidan Siljalle, eikä siihenkään tullut kuin yksi huomatuksi tullut hyppytikki. Kyllähän näiden kanssa pärjää, vaikkakin täysin hyppytikitön kone olisi vielä parempi.

Itsekseen kuvaaminen on aika haastavaa

Kilautin aamupäivästä vielä samaiseen huoltoon ja kysyin, että millainen hyppytikkimäärä on ns. "sallitun" rajoissa ja vastaus oli selvä; 0. "Hyppytikkejä ei saisi tulla laisinkaan, muuten on koneessa jotain vikaa". Sanoin sitten, että lauantaina liikkeessäkäyttämäni Janome tekee ainakin yhden hyppytikin per paita, että olen jo kaksi paitaa ommellut. Nyt sitten myyjän ääni muuttui taas ja tällä kertaa "Jotkin kankaat ovat vain sellaisia ettei niitä voi ommella millään muulla kuin saumurilla". Tekstiä tuli taas hyvin voimakkaasti ja tuli myös selville, että koneen voisi kyllä tuoda sinne, josta se laitetaan maahantuojalle säädettäväksi mallikankaan kera ja että säätö maksaa sillä takuu kattaa vain valmistusvirheet ja viat ja ettei säätö kuulu niihin asioihin. Yritin itse sanoa väliin (hänen omalla voimakkaalla äänensävyllään jotta saisin edes jotain kuuluvuutta omille piipityksilleni), että eihän kone, joka on alusta lähtien tehnyt hyppytikkejä, voi olla kunnossa, että ilman muuta se on silloin viallinen. Ja hänhän alkoi paapattamaan, "Minä en tykkää että minut herätetään [kello oli noin puoli 10] ja aletaan ensimmäisenä huutamaan puhelimeen." Ja minä en todellakaan huutanut, sanoin vain vähän voimakkaammin asiani kun hän ei muuten tuntunut kuuntelevan minua laisinkaan. Ja osaan kyllä huutaakin ja hyvin monenlaisella tasolla. Osaan sanoa vielä tuota tämänpäiväistäkin voimakkaammin ja painokkaammin huutamatta, joten huutamisesta ei todellakaan ollut kysymys. Välillä hän taas käänsi huomaamattaan kelkkaansa ja sanoi että jokainen kone kyllä saadaan säädettyä niin että ne ompelevat mitä vaan kangasta. Tässä vaiheessa viittasin lauantaiseen keskusteluun ilmaisesta ompelukoneesta ja mies alkoi kuittailemaan että "ilman muuta jos ei konetta saada kankaalle säädetyksi niin että se ompelee hyvää tikkiä, niin saa ilmaisen uuden koneen tilalle ja vielä autonkin tuosta pihasta...".

Kaikenkaikkiaan tätä kuittailua ja minun lyttäämistäni jatkui ja hoksasipa hän vielä kertoa omakohtaisen esimerkin tilaamastaan pankkikortinlukulaitteesta joka ei ollut toiminut ja hän oli joutunut soittamaan maksulliseen puhelinnumeroonkin vian selvittämisestä ja sen myötä vielä maksamaan itse laitteen kuntoonlaittamisesta kun se ei kuulunut takuun piiriin. Minulta pääsi taas itku. Olen ihan voimaton tuollaisten asiakaspalveluihmisen parissa. Sanoin että olen loukkaantunut tästä asiakaspalvelusta ja hän vain kuittasi minun olevan herttainen. Toivotin hyvät päivänjatkot, mutta en ole valmis vielä luovuttamaan.

Herkkis olen joo, sille en voi mitään. Enkä ole kovin hyvä pitämään puolianikaan. Siksipä tahtoisinkin kuulla ihan rehtiä kommenttia teiltä, että mitä minun kannattaisi tehdä? Jos joudun vielä asioimaan merkkihuollon kanssa, niin valitsen toiseksi lähimmän putiikin, sillä tämäntyylinen asiakaspalvelu nostaa villat pystyyn.

Kysymyksiä: Mikä on hyväksyttävä hyppytikkimäärä ompelukoneessa (arvokkaaseen juhlapukuun minun oma toleranssini on nolla)? Jos koneessa on takuu, niin eikö tällainen alustalähtien ilmennyt vika luulisi kuuluvan takuuseen? Miten teidän omat ompelukoneenne toimivat?

Lisäksi nyt olisi hyvä tilaisuus mainostaa hyviä ompelukonemalleja/merkkejä ja saumureita, sillä veronpalautusrahoilla ostan ainakin saumurin, mahdollisesti vaihdan myös Janomeni johonkin toiseen malliin.

Ja lienee sanomattakin selvää, että minua kyrsii ja lujaa. Pahoitteluni siis, jos teksti on osin painokelvotonta ajatuksen virtaa... Olen kiitollinen jokaisesta vastauksesta!

Kesäinen pitsitoppi

2008-07-01T12:55:00.003+03:00

Aloitin jo joskus pääsiäislomalla ideoimaan ja neulomaan pitsitoppia kesäksi. Se valmistui nopeasti, mutta viimeistely jäi hiukan vaiheeseen, sillä lanka tuotti hienoisen pettymyksen; se kutittaa [Sirdar Snuggly, Baby Bamboo (80% bambu, 20% villa)]! Langan pitäisi olla "vauvalankaa", mutta minua se kutitti jo sovitusvaiheessa niin paljon että työn loppuun neulominenkin hiukan harmitti. Neuletta ei voi käyttää tuollaisenaan vaan ainoastaan jonkin toisen vaatteen päällä. Bambumaisella koostumuksella neule ei myöskään ole yhtään napakka, joten jos yhtään arvelen voivani sitä koskaan käyttää, kaipaa se kuminauhaa lisätueksi tisujen alle (tämä ei kuitenkaan tullut yllätyksenä, vaan luokittelen sen bambun ominaisuuksiin). Saas nähdä miten tuon rievun käy...

Ninna in English

2008-04-26T21:51:00.003+03:00

Lisäsin Ninna baskerin englanninkielisen ohjeen, se löytyy tuolta sivupalkista ja suoraan täältä.

***

English version oh Ninna beret pattern is ready now. Link will stay in the side bar, the pattern can be found here.

I want to thank Nittineedles for great support with the pattern translation. I really apprepriate your help!

The pattern is checked, but if there is still some mistakes or confusing things, please do not hestitate to ask for advice!

Falco

2008-04-18T15:52:00.001+03:00

Falco
Originally uploaded by Arteeni

Testailen tässä kuvien julkaisua suoraan Flickristä...mutta olisi mulla kysymyskin. Haluaisiko kukaan koeneuloa Falco -nimistä kolmiohuivia, jossa on kyseinen mallikuvio ja itse ohje engklanniksi? Samalla toivoisin kommenttia sekä ohjeen toimivuudesta, teknisestä oikeinkirjoituksesta ynnä muusta olennaisesta. Jos kiinnostaa kokeilla, niin saapi laittaa viestiä osoitteeseen kadentaidot ät gmail piste com. Tattista vaan etukäteen ja keväisen aurinkoista viikonloppua!

Fairytail cardigan

2008-04-13T10:42:00.005+03:00

Sävelsin Siljalle neuletakin pehmeästä merinovillasta. Minusta on tullut hajamielinen, enkä enää muista langan tai neuleen tärkeimpiä tietoja. Ostin langan viime syksynä muistaakseni Menitasta ja olen luultavasti tikuttanut sen 3,5 mm puikoilla ihan oman pään mukaan, mutta muuta en kykene muistamaan. Kirjailut tein virkaten jälkikäteen ja nappien virkaa toimittaa toistaiseksi pienet "lankakerät". Ostin nimittäin kivat pinkit kristallinapit Wienistä, mutta arvelin määrän väärin ja napit eivät riittäneet. Nuo lankanötterönapit toimivat jotenkuten, mutta vaihdan tilalle oikeat kunhan ne vaan kävelevät jossain vastaan. Wienin tuliaisnapeille kyllä löytyy jotain käyttöä, ne ovat aika nätit.

Niin tosiaan, terveisiä Wienistä jonne poikkesin pari viikkoa sitten lapsuudenaikaisen parhaan ystäväni kanssa. Loma oli ihana ja kaupunki oli täynnänsä ihania nähtävyyksiä. Ja ajatelkaas, A-luokan reissu, neljä päivää ja kolme yötä täysin stressitöntä nautiskelua! Ah, se teki hyvää!

Wienissä kevät oli jo hyvällä mallilla ja sen viikonlopunkin aikana vihreys lisääntyi ihan silmissä. Päivällä oli lämmintä ja terassilla tarkeni ruokailla ilman takkia, illat olivat kylmiä, joten kevyt toppatakki ei ollut liikaa.

Lankakaupoissa ehdin poiketa vain yhdessä. HariafilferstraSSen varressa oli pieni, mutta sitäkin ystävällisempi lankakauppa, josta poimin mukaani vain vajaan kartiollisen ohutta puuvillan ja mikrokuidun seosta, sillä mitään kovin eksoottista ei ollut tarjolla.

Samaisen kadun varresta löytynyt kangaskauppa yllätti laajilla valikoimillaan. En ole vastaavia kangasmääriä nähnyt edes Eurokankaassa ja toivoisin pääseväni tuonne uudelleen kun alan sisustamaan lasten huoneita. Avukseni sain myyjän joka ei puhunut Englantia, itse en taas puhu tämän alan Saksaa kuin sen verran että numeroista (hinnat ja mitat) pääsimme yhteisymmärrykseen. Kangaskaupan eri osastoilta tehdy ostokset piti maksaa eri kassoille, ja sillä kassalla mihin minä päädyin, oli yrmeähkön oloinen mies laskuttamassa ostoksiani hyvin virallisen oloisena. Täältä mukaani lähti vain mustaa stretchkangasta housuja varten.

Täpinäätäpinää...

2008-03-09T20:14:00.003+02:00

Huhhuh, olen ihan täpinöissäni! Sain juuri pläjäytettyä takakannen kiinni viimeisimmästä Potterystä. Huhhuh ja ohhoh, kuka haluaa tietää mitä kirjassa tapahtui!!?! No ei sentäs, lukekaa itse jos ette vielä ole lukeneet! Jotenkin surullista, että kirjasarja on nyt omalta osaltani jo luettua nautintoa enkä pääse enää ahmimaan siitä yhtään osaa... ellei Rowling sittenkin innostu tekemään muutamaa jatko-osaa vuosien päästä kun hän on jossain jo arvellut ehkä tekevänsä. Minä jään ainakin kovasti odottamaan, että näin tapahtuu, vaikka toisaalta voi olla ikäväkin ajatus, että hyvää yritetään jatkaa. Se ei välttämättä aina onnistu vaan saattaa jopa pilata sen alkuperäisenkin hyvän.

Nyt kun asiat alkaa olla tärkeysjärjestyksessä oikein toteutettuja/selätettyjä, niin on aika siirtyä takaisin neulontaan... Nolottaa myöntää, mutta tein sen taas. Joo-oh, multa loppui lanka. Joo-oh, taidan olla hiukan yltiöoptimistinen langan riittävyyden suhteen. Tuo yksi kerä Wollfactoryn Magicia on kyllä ollut pitkäikäinen, sillä olen jo tehnyt siitä yhden Ninna-baskerin, parivuotiaan lapaset ja nyt vielä melkein kokonaisen baskerin:

Mutta sitten kävi ohraisesti ja lanka loppui. Oliskohan ehkä viis grammaa jäänyt vajaaksi. Mulla ei oikeasti ole tarvetta tehdä varsinaista lankatilausta, sillä lankaa on aivan taatusti tarpeeksi neulottavaksi ja kuka nyt oikeasti pystyisikään tilaamaan vain yhden lankakerän? Heheh, aivan pöyristyttävä ajatuskin. Riskinä siis olisi, että 5 gramman langantarpeeseen tilaisin 500 tai 1500 grammaa lankaa. Tai enemmän? Jos sulla sattuu olemaan jämäkerä tuota kyseistä Rosan väristä Wollfactroyn Magic lankaa, tai muuten vain raskit luopua muutamasta grammasta, niin ostan sen erittäin mielelläni pois nurkista kuleksimasta. Tai voin toki vaihtaakin... Hätävarana on purkaa tuo ja tehdä pienempänä uudelleen, mutta sitten sille ei löydy suoraan käyttäjää omasta takaa...

BTW, Uus Ulla on täällä!! Jippii! Huomasittekos, että mikä siellä oli kansikuvaneuleena?? Aquila! Kiitos aivan mielettömästi kaikille äänestäneille! Olen aivan otettu! Olen tästäkin aivan täpinöissäni!

Ja vielä jotain, näittekös muuten jo tämän Ninna baskerin?? Aivan herkun värinen!

Nyt olen hiukan ymmyrkäisenä ihmeissäni, että mitäköhän sitä tekis sitten seuraavaksi. Ninna ei etene ennen lankaa, yks lapsen neule ei valmistu ilman nappeja ja pari keskeneräistä ei nappaa (ja loput keskeneräiset ovat...). Oiskohan aika aloittaa vaihteeksi jotain uutta. Jeeeaaahh!!! Suunnaksi sukat!

Ninna lapaset

2008-02-29T20:24:00.005+02:00

En ole vielä ihan toipunut eilisestä järkytyksestä, enkä siis ole vielä tohtinut käydä huivin reiän kimppuunkaan. Kerään vielä sammiollisen rohkeutta...

Eilen sain viimeisteltyä viimeiset hamsterikuukauden työt, eipä noita tuon huivin jälkeen (ei kuulunut hamsteritöihin) ehtinytkään syntyä kuin myssyt ja lapaset molemmille muksuille. Kyseessä on Ninna-baskerin teemoilla lapaset, joissa ruusukuviot on kirjailtu jollain tekniikalla jonka mummuni minulle opetti ja jonka nimeä en tiedä (solmukirjonta? ...ei...). Monille varmasti kuitenkin aivan tuttu tapa tehdä erityisesti kukkasia.

Olisi ehkä kannattanut harjoitella hiukan enemmän, sillä noissa lapasissa näkee ruusuja vain hyvällä mielikuvituksella. Ompahan kuitenkin värit tismalleen samat kuin baskerissakin.

Ninna-lapaset
Lanka: Wollfactory Magic,
puikot: 2,25 knitpicks harmony
Malli: oma

Olen tänään ollut tuon pienen saksiintutustujan kanssa päivän kotona ja sain tuunattua jo aikaa sitten kirpparilta ostamani mekon. Käyn tosi harvoin kirppiksellä, se ei ole oikein ollut minun juttuni, mutta joskus on tullut vastaan jotain mitä en ole voinut sivuuttaa. Kuten tuokin Bakiton mekko pikkuneidille. Hintaa sillä oli kiskurimaisesti kokonainen euro, joka mielestäni oikeasti paha hinta mekon kuntoon nähden. Jos suurennatte tuon alla vasemmalla olevan kuvan, nauha on täysin hampsuuntunut ja vee-aukon pohja on puhki kulunut. Mutta ei se hinta silti liian paha ollut ettenkö olisi sitä kotiini pelastanut kun se kuitenkin näytti olevan muuten hyvässä kunnossa ja näin sen kirpparilla mahdollisuutena ja muutenkin se edusti juuri .

Lopputulos ei ole ihan sitä minkä kirppiksellä visioin, sillä en sattunut löytämään sopivaa vaaleanpunaista nauhaa tuohon kauluksen reunaan. Päädyin sitten tuollaiseen tummempaan ja lopputulos aivan toimiva ja harmoninen. En loppupeleissä enää ymmärtänyt miten olisin tuon ommellut siististi koneella, joten ompeli käsin. Neiti tykkäs ja jatkuipahan yhden mekon ikä vielä ainakin yhden lapsen käyttöiän verran.

Apua!!!

2008-02-28T18:31:00.000+02:00

2-v tyttö ja sakset. Apua!!!

Aquila

2008-02-26T08:21:00.000+02:00

Aquila on latinaa ja tarkoittaa kotkaa. Nimen alkuosasta tulee mieleen aqua - vesi. Huivin reunaan on neulottu siiven sulkia muistuttavat kuviot ja itse perusosassa voi havaita veden pintaan putoavien pisaroiden aiheuttamat renkaat. Varsin nimensä mukainen huivi siis.

Aquila

Lanka: Cherry Tree Hill Alpaca Suri Lace (Secretwoolin lahjoittamat langat), 100 g / 800 m
Puikko: 3,5 mm pyöröt (Pitsi Addi)
Mitat: 115 / 220 cm.
Malli: oma, Aquila tullennee Ullallallallaan...

Huivin lanka oli minulle uusi tuttavuus ja tykästyin siihen kovin. Se on hiukan jäykän oloinen ja mukavan kiiltävä lanka ja alpakkamaiseen tapaan tosi liukas (vaatii kunnon päättelyt). Sen neulominen oli yhtä iloa! Langan värit ovat minun makuuni kaikkein parhaimmillaan vyyhdellä, mutta eipä noin pienet liukuvat värierot onneksi kadottaneet pitsikuviota uumeniinsa. Pingoituksessa lanka pääsi oikeuksiinsa ja valmiina huivina siitä tuli tosi kauniisti laskeutuva. Tulen varmasti kokeilemaan samaa lankaa täysin yksivärisenä jos sitä vaan on saatavilla!

Pikkuneitikin oli innoissaan keimaillessaan äidin huivissa ja äidin korkkareissa.

Huivin mitat ovat aika reilut, siihen on kiva kääriytyä juhlassa. Sopii hyvin sekä tummien että vaaleiden sävyjen kanssa.

Mallikuviosta voi tosiaan hahmottaa veden pintaan piirtyvät erkanevat renkaat:

Ja reunan sulat on ainakin tarkoitettu suliksi, toivottavasti ne siltä yhtään näyttävät.

Muoto on hiukan kaareva, sillä silmukat lisääntyvät minimiä enemmän huivin perusosassa.

Ninna -baskeri

2008-02-25T10:19:00.000+02:00

Ninna

Siljan baskeri

Lanka: Magic by wollfactory
Puikot: 2,25 mm Knitpicks Harmony pyöröt

Malli tullennee Ullaan

Tyttö oli innoissaan uudesta päähineestään. Baskeri toimii kätevänä keväthattuna ja kauppa/kylämyssynä. Vuoren laittoa hiukan suunnittelen vielä, se pitäisi kivasti tuulta loitommalla ja varmistaisi ettei myssy kutise.

Ruusut olivat erityisesti tytölle mieleen ja kyllähän ne kummasti piristävät muuten yksinkertaista ilmettä.

Baskerin on ihan perus baskerin mallinen. Se on aloitettu resorista ja sekä lisäykset että lakiosan kavennukset muodostavat sektorimaiset kiilat. Ja keskeltä löytyy taiteilijatyyliin pieni antenni.

Lanka sinällään oli vallan kiva tuttavuus, joskin tässä kyseissä sävyssä tuntui olevan pientä pätkävärjättyä värieroa joka näkyy hyvässä valossa tarkemmin katsottuna. Käsittääkseni ostin kuitenkin yksiväristä lankaa, eikä minulla ole tietoakaan että millainen värien vaihtelu vielä kuuluu yksiväriseen. Magic on tarkoitettu sukkalangaksi, mutta itsestäni se tuntui niin pehmoiselta että uskalsin tehdä siitä päähineitä lapsille... ja vuoren sitten voi helpostikin laittaa jos lapset protestoi. Langan ohuus on valttia ja ajattelinkin tehdä tuosta samaisesta langasta vielä itselleni valkoiset polvisukat heti kunhan....

Pojan pipo ja lapaset

2008-02-24T20:40:00.002+02:00

Pojalle pipo ja lapaset Magic -langasta. Puikot 2,5 mm, malli omasta päästä. Lapaset on neulottu kärjestä aloittaen ja niissä on kiilakantapää. Pirteät vermeet kevääseen!

Punokset Puikoille

2008-01-21T13:47:00.001+02:00

Postiljooni soitti ovikelloa ja toi paketin. Jiihaa, Punokset puikoille kirjahan sieltä löytyi! Selasin sen nopsaan ennen pikaista blokkausta, siinä on monta inspiroivaa neuletta enkä epäile yhtään ettenkö ottaisi jotain myös puikoille. Kiitoksia Johanna ja Kristel, olette aivan loistavia!

Kiri

2008-01-19T12:43:00.000+02:00

Kauan kesti, mutta viimein tuli valmista. Tämä Kiri on neulottu kirpputorilta ostetusta ohuesta villalangasta, jonka värjäsin itse liukuvärjätyksi. Huivin aloitin jo 12.12.2005, se valmistui reilu viikko sitten ja langanpäätkin on jo päätelty. Työn tekemiseen (tai siis enimmäkseen työn marinoimiseen) meni yli kaksi vuotta. Huh! Mutta tässä se nyt kuitenkin on, valmiina käyttöön: Kiri.

Pollyn Kiri (suomennos)

Lanka: 100% villa (luonnonvalkoinen, ohut) , värjätty Dylonin yleisvärillä (sävy coffee) kattilassa niin, että lanka on laskettu väriliemeen metri metriltä.

Puikot: 2,5 mm

Muuta: Lanka loppui kesken, jouduin jätämään yhden kuviorivin reunasta pois, ei haitanne hirveästi käytössä. Päättelyn jälkeen lankaa jäi 20 cm, joten tiukille veti sittenkin.

Ylläolevassa kuvassa näkee langan värien kontrastin paremmin. Keskiosa on aivan vaalean ruskea ja reunat tumman ruskeat.

Odotin alunperin huivin julkaisemisessa kunnon säitä, aurinkoa ja silleen... Mutta kuten tiedätte, vietämme suomalaista "talvea" eikä (räntä)sateet ota loppuakseen. Määrä ei korvaa laatua, mutta kokeillaan nyt kuitenkin:

Kirjapäivitys

2008-01-10T13:24:00.002+02:00

Kollegani käväisi kotimaassaan ja lupasi tuoda minulle hiukan tuliaisia. Ah, ihanaa! Hän toi kun toikin kolme Japanilaista neulelehteä. Selasin lehdet heti oikein ahmimalla, ja sitten selasin ne toisenkin kerran. Vaatimustaso taisi olla hiukan korkealla toisen Japanintuliaisten ja tilausten perusteella ja taisin odottaa lehdiltä jotain enemmän. Ehkäpä asiaan vaikuttaa myös se, että lehdet on ostanut nuori japanilainen mieshenkilö, jolla ei ole mitään hajuakaan tästä harrastuksen alasta. Otin ihan tietoisen riskin ja siihen nähden olen kyllä ihan tyytyväinen, olisi rahat voinut tuhlata huonomminkin. Kaikille näille japanilaisille lehdille on yhteistä se, että neuleet on kuvattu myös ruudukkomuodossa, samoin kuin meidänkin neuleemme ja netistä löytyy käännökset symboleille. Voin siis neuloa lähes minkä tahansa lehtien malleista. Siis noin teoriassa. Kaikissa lehdissä on myös mukana vähintäänkin virkkausta, viimeisessä myös ompelua ja kirjontaa.

Noista ensimmäinen kuuluu Let's Knit Series -sarjaan ja toinen Heart Warming Life Series -sarjaan. Erittäin positiivista niissä oli loistavat opastavat kuvasarjat ja jo valmiiksi vaihtoehdot esim. samasta neuletakista eri väreissä ja eri kauluksilla.

Viimeisenä oli ehkä hiukan taiteellisempi lehti Needle Work. Tässä lehdessä oli tosiaankin useampiakin kirjontamalleja, virkkausta ja ompelua, sekä yksinkertaisen tyyliteltyjä neuleita tai neuleita joissa oli jokin pieni jippo. Viereissessä kuvassa oleva käsiveska on ehdottomasti inspiroivimpia töitä näistä lehdistä. Se on tosi upea!

Joskus taannoin taisin mainita messuoistoistani: tässäpä niistä vielä kuvallista todistetta. Tekniset Käden taidot -kirjasarja on ollut haaveissa jo jonkin aikaa, nyt sen raskimme ostaa. Kirjasarjan mukana tuli kassillinen kaupanpäällisiä, pääsääntöisesti minulle (kuvat alla) ja lapsille. Oi kun olisi aikaa, voisin opetella hiukan enemmän noita nikkarointihommia!

Lasinsulatusta

2008-01-10T12:17:00.001+02:00

Tässä nämä viimeisetkin lasinsulatustyöt. Yllä on aiemminesitellyn lautasen kaveriksi pienempi lautanen, jossa on hiukan korkeammat (ja leveämmät) reunat. Värit ovat samoja purppuran sävyjä kuin isommassakin lautasessa, samoin kukat edustavat samaa tyyliä.

Alla vielä lautasten lisäksi samaan teemaan sopiva ikkunakoriste, jälleen samoista sävyistä ja samoista kukkakuvioista. Ripustusmateriaaliksi kurssilla vinkattiin siima, mutta tämän taidan ripustaa ketjulla, jonka toivoisin kovasti tasapainoittavan turhan tyhjäksi jäänyttä yläreunaa.

Kurssin päätteeksi jäi vajaa puoli tuntia aikaa, jonka hyödynsin sydän -ikkunakoristeeseen. Aikomuksena oli sommitella siihen enemmänkin noita eri punaisen sävyisiä lasinpalasia, mutta se olikin yllättävän hidasta, sillä jokainen piti putsata ja liimata yksitellen.

Tässä vielä molemmat lautaset päältä päin, jolloin kuviot näkyvät paremmin. Bloggeri fiksasi lautaset suunnilleen saman kokoisiksi, mutta oikeasti tuo ensimmäinen on noin 24 ja toinen noin 19 senttiä halkaisijaltaan.

Kaikki lasit ovat Artistaa, ideat ja sommittelut omia.

Kotoisan värinen halkovakka

2008-01-10T10:32:00.000+02:00

Tällainen jäi vielä viime vuodelta esittelemättä (samoin kyllä lasinsulatuskurssin viimeiset työt, niitä en ole vielä edes kuvannut). Halkovakka uusissa väreissä:

Ostin torilta puhtaan vaalean pärekorin halkoja varten. Se loisti vaaleudellaan tummaa takkaa ja lattiaa vasten. Löysin kellarin kätköistä hiukan sävytettyä puutarhakalusteiden suojaöljyä ja sillä loin vakalle uuden sointuvamman sävyn.

Ekalla kerralla öljyn levittämiseen käytin ikivanhaa keittiön pyyhettä, mutta sillä ei päässyt ihan kaikkiin pienimpiin rakoihin. Nyt olen saanut jo pensselinkin ostettua, joten voisin joskus joutessani vetää toisen kerroksen päälle.

Hyvää vuodenvaihdetta!

2007-12-31T12:09:00.000+02:00

Siinähän se sanoma jo tulikin. Oikein muistorikas vuosi alkaa olla jo ihan lopuillaan ja uusi vuosi kokemuksineen ja elämyksineen on aivan ovella. Kutkuttavan jännittävää! Toivotan kaikille oikein paljon menestystää tulevalla vuodella erityisesti käsitöiden saralla!

Kranssiovikoriste on tehty ostoisesta risukranssista ja vuosien myötä kertyneistä kuivakukista. Kuivatuilla ruusuilla on taipumuksena kerätä pölyä, joten päätin (hiukan vastentahtoisesti) luopua niiden säilömisestä. Ruusut ovat täynnä muistoja joten niiden poisheittäminen oli aivan liian raaka tehtävä. Tässä ovikoristeessa ne ovat viimeisellä matkallaan, olkoot se matka vielä pitkä ja leppoisa!

Ruusut on kiinnitetty kuumaliimapistoolilla. Liimaa meni monta pötkylää ja tulipahan taas todettua sekin, että kuumaliima on kuumaa. Aijai. Viimeisenä ympärille on kiedottu ohutta kullanväristä metallilankaa. Jyhkeämpi rusetti oli myös ajatuksena, mutta se ei oikein enää sopinut mukaan.

Palataan taas ensivuonna!!

Sporttiraidat

2007-12-27T19:10:00.000+02:00

Viime keväänä voitin Strickmühlen blogiarpajaisista lankaa ja neulelehden. Toinen keristä on päätynyt pojan asusteisiin ja nyt talven myötä sain tikuteltua toisen langan sukiksi itselleni. Sukat ovat 2o 1n neulosta päälypinnaltaan (1o 1n takareunasta) ja nurjat urat on koristeltu punaisilla pitsihuiveista jääneillä jämälangoilla. Sinällään malli on sovellettu kaikesta matkan varrella opitusta enkä osaa mainita yksittäistä opastajaa tai suunnannäyttäjää, raidat ovat omaa ideointia. Sukista tuli napakat ja kivat, ohuen langan vuoksi ne sopivat hyvin vaikka urheilukenkiin, mutta materiaali kutittaa sen verran etten voi niitä paljaalla iholla käyttää.

Sukat on neulottu 2,5 mm puikoilla kärjestä aloittaen (yhtäaikaa yhdellä pyöröllä) ja tiimalasikantapäällä. Tuo tapa taitaapi kuulua suosikkeihini, joskin olisi ehkä aika opetella jo jotain muutakin. Aloitin juuri sukkia pikkumurulleni, jälleen kerran kärjestä aloitettuna. Olisiko kellään vinkkiä, että minkä muun kuin tiimalasikantapään voi sukkiin tehdä?

Ruskea Lehmus

2007-12-17T13:34:00.000+02:00

Malli: Lehmus
Lanka: Online puuvilla/viskoosi
Puikot: 4,5 mm

Huivi valmistui jo jonkin aikaa sitten, mutta bloggaaminen on hiukan jäänyt kiireiden ja muun säätämisen vuoksi. Osittain postauksen kirjoittaminen on venynyt myös siksi, että olen yrittänyt odottaa parempaa kuvaushetkeä... mm. pikkujouluista tai muuten ulkoa valoisamma säällä, mutta ei vaan ole nyt tärpännyt. Pikkujouluunkin jouduin valitsemaan muuta päällelaitettavaa, kun huiviin mätsäävät asut eivät enää sopineet päälle, kääks. No eniwei, yritän nyt hiukan ryhdistäytyä, sillä blogattavaa olisi enemmänkin ja olis kiva saada "pöytä tyhjäksi" seuraavaa vuotta ajatellen.

Joululahjarumbaan en tällä kertaa saanut itseäni viritettyä, eli itse tehdyt joululahjat ei tänä vuonna lähde matkaan meidän osoitteesta. Harmittaa hiukan, mutta joskus vain täytyy priorisoida asioita. Yksi pieni neule on kyllä tekeillä ja se menee pikkuneitille joululahjaksi jos vain ehdin sen saada valmiiksi. Jos ei, niin sitten kulti saa sen myöhemmin. Kyseessä on pinkki neuletakki, jonka yritän väsätä mahdollisimman saumattomaksi ranglanhihoilla. Ohjetta ei ole mutta tähän asti kaikki on sujunut ihan hyvin, eiköhän tämäkin pääse joskus vielä ihan omana aiheenaan blogattavaksi.

Messupäivitys

2007-11-25T19:13:00.000+02:00

Pääsin kuin pääsinkin messuamaan Kädentaitojen messuille. Samalla oli metsämessut ja maatalousmessut tai vastaavat ja siellä oli eläimiä näytillä, joten päätettiin lähteä reissuun koko perheen voimin.

Olin ajatellut piristää itseäni jollain pienellä kivalla, ja piristystä taisikin tulla oikein roppakaupalla. Ensinnäkin tilasin Tekniset kädentaidot -kirjasarjan. Kaupan päälle lätkähti mm. seuraavat kirjat: Sisusta tekstiileillä, Kaffe Fassett Kauneimmat kuvioneulemallit, Virkkaajan käsikirja, Rudolf Koivun Iltasatuja, Väinö Pikkuinen Jänis, Franklinin Huono Päivä sekä Rasmusnalle ja pannukakkulaiva. Ei paha.

Olin ajatellut jotain vaaleanpunaista tai muuten hempeää ja piristävää, mutta mukaan näyttikin tarttuvan vain mustaa, valkoista ja metallia. Wetterhoffilta ostin Sivillaa mustana, Toikalta Tenceliä valkoisena, mukavalta käsityöläiseltä ihanan rautalankapunosmaljan, jostain askarteluliikkeestä (heillä on liike Annankadulla) muutaman kirkkaan prisman ja parista muusta kojusta terässaippuaa ja öljysoihtuja ulos.

Tuo rautalangasta punottu jalallinen malja on kyllä aivan mielettömän hieno. Samantyylisiä tehtiin tässä jokin kerta sitten myös Strömsössä. Voiskohan tuota itse kokeilla??

Lankojen ostoa yritin oikeasti hillitä, kun tahti on niin kovin hidastunut että lienee viisain yrittää neuloa entisiä ensin pois alta. Toki ostelen välillä uuttakin jos tulee jotain inspiraatiota, mutta nyt ei oikeastaan ollut mitään sen kummempaa mielessä, joten ostin nuo parit langat ihan vain nice to have -periaatteella. "Kyllä aika tavaran kaupihtee", sanoo mummuni!

Outoa...

2007-11-21T08:16:00.000+02:00

Outoa, päivitin blogia eilen, mutta blogilista ei suostu päivittämään... onko tämä vähän niin kuin antihaamuilua?? Onko muilla ollut samanlaisia ongelmia?

harmoniaoppaat

2007-11-20T18:59:00.000+02:00

Tein ennakkotilauksen Amazonille jo hyvän aikaa sitten ja eilen oli postilaatikossa lappu että postista olisi noudettavissa isokokoinen kirje. Kävin "kirjeen" noutamassa ja siellä oli jenkkiläiseen postisäkkiin pakattu pahvilaatikko sisältäen kolme kirjaa.

Lace & Eyelets -kirja Erika Knightslta. Kiva kokoelma erilaisia pitsineuleita (250 erilaista). Kirjassa oli paljon tuttuja neuleita, mutta myös jonkinverran sellaisia mihin en ollut aikaisemmin törmännyt.

Saman sarjan toinen osa (tai ensimmäinen tai kolmas...) Gables & Arans sisältää pitsineulekirjan tavoin 250 erilaista mallineuletta palmikkoneuleista. Mukana muutamakin erittäin inspiroiva malli.

Louisa Hardingin Knitting little luxuries - beautiful accessories to knit -kirja houkutti kovin myös tilaamaan. Kirja on kiva, mutta kuitenkin hienoinen pettymys. Kirjasta löytyi vain muutama ehkä tehtävä pieni neule, joskin tuo kansikuvan laukku on niin ihana että sen voisi laittaa oikein listallekin. Laukkujen lisäksi kirjasta löytyy myös pipoja, kämmekkäitä, huiveja jne.

Kirjat on lisätty edeltäjiensä joukkoon neulekirjastoni -sivulle.

Pullavati lasinsulatuksella

2007-11-18T20:30:00.000+02:00

Kävin kansalaisopiston Lasinsulatuskurssilla, 2 x 2,5 h. Ekalla kerralla perehdyttiin hiukan tekniikkaan ja saatiin ohjeita lautasten ja ikkunataulujen suunnitteluun ja tekoon. Ehdin tehdä yhden noin parikymmensenttisen lautasen. Kurssin vetäjällä oli aika paljon esimerkkejä tehdyistä töistä, mutta tapani mukaan suunnittelin ja sovelsin hetken inspiraation mukaan aivan omat kuvioni. Alemmasta kuvasta näkee lautasen muotoa, ylemmästä kuvion ja vaaleamman purppuraan lasiin muodostuvat kivat kuplat.

Käytännössä suunnittelu- ja leikkuutyö ym. tehtiin itse. 4 mm paksulle lasilevylle koottiin värillisistä laseista haluttu kuvio Artista lasinsulatuslaseista. Kurssin jälkeen opettaja sulatti ensin nämä lasinpalaset kiinnitoisiinsa ja sen jälkeen sulatti lasilevyn uudelleen keraamisen lautasmuotin päällä (eli slumppasi).

Jälkimmäisellä tunnillakin olen jo käynyt ja ehdin tehdä kolme työtä lisää, mutta niistä lisää kunhan saan työt kotiin. Mukavaa hommaa, pidin kyllä kovasti joskin myös se lasinsulatusosio olisi kiinnostanut enemmän.

Terveisiä kotoa!

2007-09-25T13:52:00.001+03:00

Uusi kotimme on kaikin puolin kotoisa ja ihana. Listat vielä puuttuvat suurimmaksi osaksi, ne laitetaan paikalleen jahka jaksetaan. Verhot peittävät vähän liiankin hyvin ikkunalistojen puutteen, se voi hiukan venyttää asennustarvetta (tosin eteisessä tilaavievä listapino voi hiukan hoputtaa...).

Ruokailuerkkerin verhot istuvat kauniisti paikoilleen, pidän tumman ja vaalean kontrastista.

Käsitöitä

Kesällä ennen muuttoa ehdin ommella Siljalle parit perusvaatteet. Tuo ruskea hame on ehkä hiukan epäkätevä konttaamiseen ja kyykkimiseen, mutta muut vaatteet ovat aivan päteviä jokapaikan kuteita. Kaavoja ei ollut, luonnostelin nuo olemassaolevista paidoista ja housuista lisäämällä hiukan pituutta hihoihin ja lahkeisiin. Sporttisemman puvun kukkaset on aplikoitu samoista kankaista.

Neulomisen saralla on ollut hiljaista. Muu arkiaktiviteetti on vienyt aikaa, samoin epäkelpo kroppani, joka on minut pettänyt... Olen tehnyt yhdet raitaiset sporttisukat melkein valmiiksi, suunnitellut ja aloittanutkin uutta huivia ja aloittanut ruskeaa lehmus -huivia erään KAL:n innoittamana. Valitettavasti vain ehtiminen ja jaksaminen on hiukan kortilla...

Sateenkaari pesuhuoneessa

2007-08-09T16:14:00.000+03:00

Tervehdys blogistania. Olemme vihdoin muuttaneet omaan kotiin. Se on ihana. Suihkussa käydessä pesuhuoneessa näkyy sateenkaari jos vain aurinko paistaa ulkona. Nettiyhteys puuttuu vielä, joten olen elellyt hiukan suppeammassa yhteisössä, mutta palaan kyllä takaisin joskus syksyn myötä.

Lehmus huivin ohje on julkaistu Ullassa. Alla siitä englannin kielinen versio.

Käsitöiden teko on ollut aika minimaalista. Joitakin kuvia olisi kyllä esiteltäväksi, mutta jääkööt ne myöhemmälle.

Liisalle suunnattoman paljon kiitoksia ihanasta arpavoitosta! Se on tullut kyllä perille, olen herkutellut ja hipelöinyt, mutta kuvaa en (vielä) ole ottanut. Kiitos kovasti!

Lehmus

2007-08-09T16:07:00.001+03:00

LEHMUS

Pictures and charts are in Ulla.

· 1. row: cast on 3 sts
· 2. : knit
· 3. : knit 1, increase 1, knit 1, increase 1, knit 1
· 4. : knit
· 5. : knit 1, increase 1, knit 3, increase 1, knit 1
· 6. : knit 3, purl 1, knit 3
· 7. :continue to knit forward from row 7 of chart 1 (kaavio 1) .

Work Cart 2 untill the shawl is big enough for you. (Designer has done 25 repeats).
Knit Chart 3 once.
Bind-off loosely.

Charts:
.= knit on RS, knit on WS
blank square=knit
0= Yo
/= K2tog
\= SKP
^= SK2togP
dark shaded = no stitch
Outlined squares= repeat area

You need app. 100g yarn (875yds)
gauge 22sts/30rows

Note: Charts are written (and readen) wrom right to left). There are only every right side rows in the charts (odd rows numbered beside the chart). Every second row (even rows, not written in charts): knit 3, purl until 3 stitches remaining, knit 3.

If you prefer written instructions, why don't you write the charts open? For excample Chart 1 (kaavio 1) row 11: k3, yo, k2tog, yo, k1, yo, skp, yo, k3. And row 1 in chart 3 (kaavio 3): k3, (yo, k2tog) 2 times, yo, * k1, (yo, skp) 2 times, k3, (2tog, yo) 2 times * repeat antil 9 stitches remaining, k1, (yo, skp) 2 times, yo, k3. I still recommen you to try and get familiar with the charts while they will give you a lots of new projects to do, and the most important: You will get a information of the pattern by one sight to the chart and you can see what kind of stitches there should be in the previous row on your needle while knitting (helpful for excample when you are unsure about the stitches that you should knit next).

Please, dont hestitate to ask if you have any problems!

NOTE!! I made some corrections to the symbols on 17th of September, 2008. Note also that there is a little mistake in the charts, I haven't mark the increased stitches into the first 5 rows at all. Those increasements are mentioned in the first written instructions. Those first 5 increasements should be as invisible as possible, an one good way to do it is knit on the both sides of stitch or do twisted yarnover or some third way that you might prefer.

Neliöhuivi

2007-06-04T12:21:00.000+03:00

Tein ensimmäisen neliöhuivini. Ohjetta ei ollut, joten sooloilin mallin aloitusta myöten ihan oman ajatuksen mukaan. Huivi on pehmeää Regia Silkkiä, kulutus n. 150 g. Ennen kastelua huivi oli vain noin 65 cm halkaisijaltaan, mutta pingoitus kasvatti sen 80 cm kokoiseksi. Aivan sopiva hartiahuivi pikkuneidille. Alla näkyy paremmin huivin malli.

Reilu viikko sitten piipahdin Tallinnassa. Poikkesimme vain Filatissa, josta löytyi tarjouksesta elämäni ensimmäiset kashmirlangat. I-h-a-n-a-n pehmeää ja niin puhtaan valkoista! Ruskeat langat ovat myös OnLinen lankaa, puuvillaa ja viskoosia, molempia löytyy 300g.

Arpavoitto

2007-05-28T18:57:00.000+03:00

Voitin Sinhin blogin arpajaisissa! Perjantaisen Tallinnan reissun aikana oli tullut iso kirjekuori josta löytyi ihana lasinen enkeli (roikkuu keittiön ikkunassa), kaksi kerää Iceland -lankaa (minulle uusi tuttavuus) ja ihanaa Fazerin valkosuklaata. Kiitos valtavasti Sinhi, kesäisiä ja aurinkoisia käsityöhetkiä sinulle!

Rintsessan uudet vaatteet

Lasten kesävaatevarastoja piti hiukan päivittää heti lämpimien kelien tultua, pikku prinsessoille olisi löytynyt vaikka mitä herkkuja. Tässä jotain esimakua:

Vaatteet siis ovat kaikki ostoisia, ei allekirjoittaneen luomuksia!

Rose 2

2007-05-24T12:02:00.001+03:00

Rose kesäpipo
Lanka: Novita Tennessee
Puikot: 3,5 mm bambu pyörö
Muuta: Neulottu kuten edellinenkin. Jälleen tulos on hiukan reilu...

Rose

2007-05-23T18:25:00.000+03:00

Rose kesäpipo

Lanka: Drops Alpaca Silke (vajaa pari kerää roosaa ja vajaa puolikerää vihreää)

Puikot: 3,5 mm bambupyörö

Muuta: Loin 126 silmukkaa ja neuloin kaksi kerrosta nurin, alussa sakaroihin tuli leveyttä seitsemän silmukan verran, ylimääräiset kavensin pois ekoilla "oikeilla" kerroksilla. Kavennusten tilalle tein samanlaiset kavennukset kuin esim. suvituulimyssyssä. Vihreää osaa varten on neulottu vain yksi nurja kerros ja sen jälkeen mallikertaa vain kerran, loput kuten ohjeessa, paitsi ennen "vartta" kavensin vielä joka toisen silmukan pois. Pipo oli sopiva ennen kastelua, mutta sen jälkeen plörähti niin isoksi, että saapa nähdä näkyykö neidin silmät pipon alta syksyllä vaikka väliin pukisi kypärämyssynkin... Malli on ihana ja vastaava puuvillainen on jo puikoilla.

Tekstiä editoitu 24.5.2007

Reissuterveisiä!

2007-05-20T18:51:00.000+03:00

Terveiset ulkomailta, aurinkoisesta ja kauniista Tukholmasta. Ansaittu neljän vuorokauden reissu, katkos arkeen, tuli tarpeeseen. Nautimme reissulla hyvästä seurasta, makoisasta ruuasta, leppoisasta olemisesta ja shoppailusta. Pikkuneitikin nautti suunnattomasti koko matkasta ja erityisesti ruotsalaisesta kansanruuasta (Korv med bröd).

Luulen, että sydämeni on neulottu. Ja sieluni erilaisia lankavyyhtejä. Niin tosiaan luulen, sillä yksi reissun suurimmista kohokohdista oli ruotsalaiset lankakaupat. Ullan Tukholma oppaan avulla valikoin kaksi minulle tärkeintä kohdetta, Nysta ja Marias Garn, jossa kävimme ensimmäisenä. Kiva kauppa ja ihania lankoja, poikkean varmasti toistekin. Heillä on myynnissä jonkin verran kaupan nimisellä vyötteellä varustettuja lankoja (jopa silkkiä, mitä jätin haikeana kauppaan ihanan rosan värisenä). Myyjä oli mukava ja hän sanoikin, että tykkää niin paljon langoista, että on melkein harmi myydä niitä. Mukaan sieltä lähti aivan äärettömän ihanaa baby Alpakkaa (100 g / 500 m, 2 vyyhteä) ihanan violettina. Arvatkaa vaan, olenko ajatellut tehdä siitä jonkun huivin?

Kaverini innoittamana päätin kokeilla Dropsin Silkkialpakkaa, eikös siitä voi ihan hyvin tehdä kesämyssyn? Silkki viilentää kesäkuumalla eikä kutita. Sen varaan ainakin laskin kun ostin sitä kaksi vaaleanpunaista kerää, mieleen tuli heti Rose ja Bluebell -myssyt Ullasta. Vasta jonkinmoisen kävelymatkan päästä muistin, että myssyn lakiosa on vihreää... mutta eipä hätää mitään, sillä Nystassa oli myös Dropsin lankoja ja mieluisa vihreä löytyi heti. Toivottavasti menekki ei ole suuri, sillä tuosta olisi tarkoitus saada kahden myssyn vihreät osat.

Nystasta en sitten muuta ostanutkaan. Siellä olisi kyllä ollut ihania mohairlankoja, useita sävyjä, paksuuksia ja valmistajia, jokainen niistä huuteli anovasti hyllyillä, mutta päätin jättää ne seuraaville asiakkaille. Tai seuraavaan reissuun.

Nystan jälkeen riitti vielä käveltävää. Jalat huusivat jo hoosiannaa, maisemien katselun olin unohtanut jo jokin askel aikaisemmin, kun eräs kanssakävelijä huudahti, että "Hei, lankor och neulor taas, aiotko käydä tuollakin?". Nostin katseeni katukivetyksestä ja huomasin Ullan artikkelistakin puuttuneen kaupan; Lindqvist Garn, löytyy Odenplanilta. Astelin sisään liikkeeseen ja ensivaikutelma oli lupaava; lankoja, lankoja ja lankoja monia hyllymetrejä. Mutta lähempi tutustuminen osoitti, että aika moni langoista olikin silkaa muovia, tekokuitua tekokuidun perään. Suurena plussana täytyy mainita se, että heillä oli myynnissä lukemattomia eri sävyjä Dropsin Alpakkaa, ei varmaan ihan kaikkia sävyjä, mutta TOSI monta kuitenkin. Teki mieli ostaa. Kävelin kuitenkin liikkeen aika nopeasti läpi ja jatkoimme matkaa. Täälläkin voin käydä uudelleenkin, väsyneet jalat, turhautuneet kanssakulkijat ja tuhlatut rahat ovat oikeasti ihan pätevä syy siihen, miksei lankakauppaan voi jäädä notkumaan pidemmäksi aikaa!

Viimeisenä etappina matkalla oli America -kauppa. Positiivisena yllärinä oli se, että kaikki liikkeen tuotteet oli -50%, mutta ikävänä yllärinä se, ettei kaupasta löytynyt ainoatakaan pussia KoolAid -juomajauhetta. Ruotsalaiset neulojat ovat ehtineet ensin. Hiukan harmittaa, sillä mehuvärikokeiluni tulevat yhä jäämään hamaan tulevaisuuteen. Vilkaisu lankasaaliiseen saa kuitenkin unohtamaan pienenkin harmituksen välittömästi!

sukista huiviksi

2007-05-15T19:06:00.000+03:00

Kuten ehkä arvaatte jo kuvasta, niin aloitin taas uuden huivin. Noista Regia Silk -langoista piti tulla sukat, mutta huivimania on niin voimakas, että ajatus muuttui. Kokeilen ekaa kertaa neliöhuivia, ainakin aloitus onnistui ihan hyvin. Ekan kerän jälkeen haivin halkaisija oli 40 cm, keriä on vain kolme, joten taidan tarvita lisää lankaa....

Jeah, huomenna pakataan auto ja lähdetään pitkän viikonlopun viettoon Tukholmaan! Löysään aikatauluun sopinee jokin lankakauppakin, toivon niin ainakin. Seuraavana viikonloppuna piipahdankin sitten Tallinnassa, ehtiiköhän sielläkin lankakaupoille...?

Arteeni

2007-05-14T21:14:00.000+03:00

Nimen vaihdos, katsotaan tuntuuko tämä paremmalta. Annan tuon entisen nimen roikkua mukana vielä jonkin aikaa, katsotaan sitten että kumpi jää.

Tänään tuli uusi Interweave Knits; summer 2007 . Ihan jees, muttei mikään malleista aiheuttanut minkäänlaisia kipinöitä. Ehkä hyvä niin, sillä tekemistä riittää muutenkin. Silti lannehameen ja kuvioidut pipot voisin toteuttaa - joskus. Kiinnostuneet voivat vilkuilla lehden mallit täältä.

Aurinkoista Äitienpäivää!!

2007-05-13T16:43:00.000+03:00

Päivän kunniaksi sain vuoteeseen kahvit keksien, karkkien ja kortin kera, tarjottimen virkaa toimitti tuo ihanainen vaaleanpunainen salkku. Se on aivan mahtava ja sisältö on vähintäänkin tahdikas jokaista vaaleanpunaista työkalua myöden. Ja nuo tulevat sitten oikeasti käyttöön, eivät jää pölyttymään mihinkään kaappien kätköihin.

Kaikista korneinta salkun sisällössä oli se, että nuo taskusta pilkottavat työkäsineet (jotka ensinnäkin ovat sinivalkoiset), ovat molemmat vasempaan käteen... mitäköhän se tahtoo kertoa?

Hyvää äitienpäivää kaikille äideille!!

Lehmus?

2007-05-11T13:02:00.000+03:00

Se on valmis. Se on ihana. Onko se Lehmus? Vai Lehdetär? Ruusun terälehti? Olisko ehdotuksia huivin nimeksi?

Toistaiseksi Lehmus, malli oma

Lanka: Fino, Alpaca with a Twist 70% baby alpaca / 30% silkkiä, 100 g / 875 yd (lankaa meni lähes täysi vyyhti, vain parin gramman jämät jäi jäljelle

Puikot: 2,5 mm

Mitat: korkeus 100 cm, leveys 155 cm

Lehmus

2007-05-10T22:10:00.000+03:00

Parin gramman lankajämä ja tyhjät puikot jäivät jäljelle kahdeksan päivän uurastuksesta. Niin ja tietenkin itse huivi, joka on kiristetty täyteen mittaansa olohuoneen matolle. Siitä tuli ihan hieno, joskaan vaaleanpunainen ei ole ehkä kaikkein edustavin väri lehtikuviota ajatellen.

Pääasia on, että sekä huivi, että väri ovat mieluisia. Ja lanka. Ah, tuo Alpakka Silkki on tosi i-ha-naa lankaa. Lanka muuten huopui ja pörhentyi kivasti (kuulostaa ihan Nalle Puhin Tikrulta) alkupäästä, mistä purin sitä hiukan useammin ja mikä on muutenkin joutunut hiukan enemmän rasitukselle työn heiluessa sylissä. Luultavasti lanka olisi tässä vaiheessa jo lähes mahdoton purkaa, mutta veikkaan että ohuudesta huolimatta se on sitäkin lämpimämpi.

M.E.R.I.N.O ~ R.O.G.U.E

2007-05-08T17:18:00.000+03:00

Schachenmayr nomotta MERINO (50 g / 160 m) 15 kerää eli 750 g. Riittänee hyvin Rogueen, jämistä voi sitten tehdä vaikka pikkuneidille jotain kivaa. Nämä rantautui meidän lähipostiin ompelurasian alennusmyynnistä.

Erehdyin hiukan lankojen värin suhteen, nettikaupan kuva ei oikein vastaa saamaani väriä, joka näytti minusta paljon enemmän lilalta. Toisaalta juuri tätä sävyä SNY:ni lähetti minulle aikaisemmin, joten voin yhdistää niiden lankojen jämät jos nämä loppuu kesken. Eli loppu hyvin, kaikki hyvin!

Puutarhakukat (tupakka, leijonankita, muratti ja tosi magee valkoinen kerrattu akilea) kipusivat syliini Backaksen puutarhalta, piristykseksi kevääseen...

Muoks. Postikuluihmettelyni selvisivät, kiitos anonyymille kommentoijalle :)

Ranteita kolottaa...

2007-05-02T14:06:00.000+03:00

Ei ole eka kerta, kun oikea ranne tuntuu tuskaisalta. Alpakkaiset ranteenlämmittimet auttavat jonkin verran, mutta silti hiukan hirvittää että kumpi voittaa; rannekolotus vai armoton neulontavimmani...

Neulontavimmastani sen verran, että sain viimein kunnon inspiksen. Olen pitkään, varmaan jo vuoden päivät, pyöritellyt mielessä ja paperilla erilaisia lehtikuvioita. Lehdet (kuten Kirissä) ovat vaan niin kertakaikkisen hurmaavia. Olen ajatuksissani halunnut jotain vielä kevyempää ja pitsisempää, mutta koska muutamasta neuleopuksestani ei ole vastaavaa neulemallia löytynyt, olen sitä yrittänyt ideoida itse. Aina on tullut jokin major force eteen ja pitsin suunnittelu on tyssännyt umpikujaan. Mutta nyt onnistuin. Jeah! Sain vihdoin pysymään silmukkamäärät kurissa ja kavennukset ja langankierrot järjestyksessä niin että mallitilkkukin onnistui ilman ongelmia! Mallista tuli varsin kaunis, tulette kyllä vielä jossain vaiheessa kuulemaan ja näkemään siitä lisääkin! Siihen asti saatte unohtaa koko aiheen... Nyt takaisin neulomaan!!

Paatunut lankahamsteri

2007-04-30T12:49:00.000+03:00

Eijeijei, en ole ollut shoppailemassa! Olen ollut raksalla saumaamassa laattoja... Taitaa minussa tosiaan olla hiukan hamsterin vikaa, sillä kävin laastin sekoituksen odotusajalla hiukan vilkuilemassa raksan varastoon jemmattuja lankakätköjäni ja ajattelin tuoda jotain lankaa kotiin neulottavaksi. Tässä tämä pikkusaalis:

Vyöteettömästä tummanruskeasta itsevärjätystä Novitan Kotiväki -langasta olen ajatellut jotain kesätoppia, Suvi -langoista hauskaa päähinettä, valkoisista Regia Silkeistä polvisukkia (ei taida kolme kerää silti riittää?), On Linen pinkeistä jotain Siljalle, Finon Alpakasta itselle huivi, ruskeista Fontyistä huivi kuten myös noista ihanista JYV -lahjaksi saaduista Kid Silk hazeista. Mutta koskas minä nämä meinaan neuloa kun entisiäkin on kesken aika monta ja nykyään aikaa menee paljon raksalla...

Näitäpä en ole tainnut vielä esitellä. Muinaisen Neuleideat 2006 -kilpailun pääpalkinnoksi Tikru voitti valitsemansa langan lisäksi huovutetun kulhon. Kulho on märkähuovutettu suoraan jonkin tupperastian päälle, kyljet on raa'asti viipaloitu terävillä saksilla ja väleihin on huovutettu pienet pallot erivärisestä villasta, samoin vielä reunus päälle. Punaiset osat on ommeltu paikoilleen. Kulhon nimi voisi olla vaikka Lumimarja.

Kahden muun sarjan palkinnoksi Mennahuulle ja Vattumadolle lähti heidän valitsemiensa palkintojen lisäksi Huopalangasta ja helmistä tehdyt mobilet. Kuvaaminen oli tosi hankalaa kun sisällä en saanut valoa riittävästi ja ulkona mihinpäin tahansa kuvatessa maisema tahtoi tulla "pääosaan". Mennahuun blogissa on hiukan onnistuneempi kuva mobilesta.

Onnittelut vielä näin jälkikäteen voittajille ja kiitokset kaikille osallistujille ihanista neuleideoista!

Pikku-Äijälle

2007-04-19T16:01:00.000+03:00

Tästäpä tällainen pikkutsetti Pikku-Äijälle, sukat ja lapaset sävy sävyyn. Koko on noin parivuotiaalle. Molemmat on neulottu kärjestä alkaen ja kummassakin on pitkät varret, jotta pienen miehen nilkat ja ranteet pysyvät varmasti suojassa (kuvissa varret on taitettu kaksinkerroin). Langasta suuret kiitokset Riikalle Saksaan!

Sukat ja lapaset
Neulottu pyöröpuikolla kärjestä aloittaen, lapasissa kiilapeukalo ja sukissa tiimalasikantapää.
Malli: Peruslapaset ja sukat (luotu 6 silmukkaa, lisätty joka kerroksella puikon molemmissa päissä silmukat kunnes silmukoita 14, ja joka toisella kerroksella kunnes silmukoita lapasissa 20 ja sukissa 24). Muut mitat on valittu mututuntumalla, toisessa parissa toistettu kuvion perusteella.
Lanka: Lana Crossa Weilenweit Inca (n. 60 g)
Puikot: 2 mm 80 cm peltipyörö

Neulatyynyni

2007-04-19T12:31:00.000+03:00

Tartuinpa minäkin Villapallon aloitukseen neulatyynyistä. Sitä en kyllä lähde edes arvailemaan, että mitä nämä neulatyynyt (ja sellaisen korvike) minusta kertovat! Etummaisena oleva sininen on omaa harjoitteluani jostain ala-asteajoilta, ompelin sen äidin tilkkukankaista ja on uskollisesti palvellut siitä lähtien. Tuohijalustalla seisova huovutettu pallo -neulatyyny on mummuni tekemä, sen olen saanut joululahjaksi. Helminallelta saamani ihanat isot vihreät neulat ovat päätyneet väliaikaissijoitukseen tuohon fleecen leikkuupalakasaan. Nuo jälkimmäiset neulat ovat usein käytössä neulonnassa huivien ja muiden neuleiden pingoituksessa. Isoja neuloja minulla pitäisi olla vielä rasiallinen jossain... kenties nypläystyynyn laatikossa varastossa.

Tämän postauksen myötä järjestelin noille vireille lasipäisille neuloille arvoisensa paikan jalustalliseen neuletyynyyn, siellä ennestään olleet pikkuneulat päätyivät muiden nuppineulojen kanssa tuohon perustyynyyn. Nyt niitä on huomattavasti mukavampi käyttää!

Heeellllpp!! Apua!

2007-04-17T13:06:00.000+03:00

Taannoiselle muutaman viikon lomareissulleni otin mukaan pussillisen lankaa (mm. regia silkkiä kallopipoa varten, huopuvaa "karkkilankaa" tumppuihin, yksisäikeistä käsinvärjättyä ruotsalaista villaa Trellikseen). Suurin osa kassin sisällöstä oli erivärisiä Dropsin alpakoita, joista olin jo jonkin aikaa haaveillut neulovani alpakkaisen raitaneuleen.

Neuloin pienen mallitilkun, laskin silmukat, kastelin, kuivasin ja laskin silmukat uudelleen. Suunnittelin päässäni neuleen perusmuodot (pitkä helma jossa pykäreunus, V-kaula-aukko ja suht istuvat hiukan trumpettimalliset hihat. Neuloin miehustan pyöröillä (harmi että suljettu neule vetää hiukan sivusaumat kierteelle, mitenkäs tämä olikaan vältettävissä?) ja vaihdoin väriä lähes summittaisesti. Violettia ja vihreää lankaa oli kaikista eniten, joten pyrinkin käyttämään niitä eniten, petrooli ja pinkit ovat lisätehosteina.

Sain koko miehustan valmiiksi ja se istuu päällekin ihan mukavasti (kaula-aukon aion viimeistellä violetilla). Sitten aloitin hihoja. Pöh. Siihen loppui neuleen eteneminen ja nyt se onkin ollut jo kuukauden jäähyllä mököttämässä muovipussissa viimeisessä kaapissa. Inspis vain loppui.

Olisin kovasti halunnut neuloa hihat yhtä aikaa, mutta, mutta: Jo pelkästään miehustan viiden lankakerän pitäminen selvillä oli aika tuskaisaa, veikkaisin että 10 langan pitäminen järjestyksessä olisi lähes mahdotonta (viis väriä per hiha, joista kolme väriä tulisi vain yhdestä kerästä). Yksitellen tehtynä tuollaisen sekoraidoituksen toistaminen olisi yhtä kerrosten laskemista, samalla pitäisi muistaa huolehtia kavennuksista ja levennyksistä. Miten siis tekisin hihat? Miehustaan lankaa meni yhteensä vain reilut 180 g, Violettia on jäljellä vajaa 200 g, vihreää reilut 150 g, muita vajaat kerälliset. Voisin siis tehdä hihat vähemällä värityksellä, mutta onko sekin sitten ihan nuijjaa, kun esim. pelkkä violetti ei taida riittää reiluihin hihoihin, ja miltä lopputulos sitten näyttäisi kun miehusta on raidallinen... Tai miltä näyttäisi eriparisekoraidalliset hihat? Tai tuleeko raidallisista hihoista yleensäkin liian levottomat raidallisen miehustan kera...?

Neulomisinspistä laski sekin, että reunan pykäreunus nousee pystyyn. Auttaakohan pingoitus ja muut kikat siihen, vai tuleeko se olemaan ikuinen ongelma?

Musta tuntuu, että tässä alkaa olla mörvelöainesta; pitäiskö purkaa heti vai yrittää vielä sinnikkäästi?

"Uuet kahavat"

2007-04-09T21:03:00.000+03:00

Posti toi torstaina uudet kahvat, jotka olin tilannut päivää tai paria aikaisemmin. Aika mageet, eikö? Olen jo jonkin aikaa hypistellut noita pinkkejä helmillä varustettuaja kahvoja ja olen miettinyt niille sopivaa laukkua. Ei ole vielä sitä oikeaa ideaa tullut; ehdotuksia? Myös nuo kukkaron klipsit ovat aivan ihanat, myös niille täytyy ideoida jokin aivan uniikki runko.

Sain valmiiksi jo edellisten isojen tilalle hiukan sopivammat lapaset, lankana sama Schachenmayerin Merinovilla. Ne ovat jo hiukan nuhruuntuneet, sillä ne ovat olleet kuopuksen ahkerassa käytössä muutaman päivän. Tytöllä on nyt sävysävyyn myssy ja tumput (sekä sattumalta Naperon ensikengätkin...).

Lomareissun jälkeen neulominen on ollut hiukan vähäisempää, sillä olen harjoitellut kädentaitoja raksalla läästäröimällä laastia ja laattoja päin seiniä... Nyt kylpyhuoneen seinät ovat alareunan ekaa laattariviä ja saumausta vaille valmiit, olisipa ihana päästä sinne jo suihkuttelemaan ja saunomaan...

...Vielä on kevättä jäljellä, vielä on kylmiä päiviä...

2007-04-05T12:51:00.000+03:00

Viileitä kevätpäiviä varten neuloin lapaset SNY 2006 -ystäväiseni lähettämästä merinovillasta (Schachenmayr nomotta Merino). Tikutin lapaset 2 mm:n pyöröillä, molemmat yhtä aikaa kärjestä aloittaen, varsi on tikutettu 3 mm:n pyöröllä. Lankaa meni vain noin 30 grammaa. Valitsin noin pienet puikot löysän käsialani vuoksi ja myös siksi, että halusin kunnon tiiviit lapaset, sitä niistä myös tuli. Tosin koko on noin kolmevuotiaalle vaikka kohteena oli yksivuotias (uudet, hiukan pienemmät, on jo aloitettu). Malli on oma sovellus kaikesta internetin ja reaalimaailman inputista.

Kiitokset Riikka ihanasta arpavoittolähetyksestä joka on tullut perille jo viime kuussa!! Ihania sukkalankoja ja tosi kiva Saksalainen neulelehti! Pääsin jo hiukan verryttelemään erittäin ruostunutta saksankielen taitoani kun selailin lehteä ja yllättävän paljon siellä tuntui olevan ymmärrettäviä kuvatekstejä kuten myös toteutettavia neuleita! Itse neuleiden ohjeissa joudun ihan varmasti turvautumaan sanakirjaan, nettiin tai Riikkaan. Paketissa oli mukana myös neljä pikkiriikkistä karkkipussia, jotka ovat kadonneet herkkusuiden hampaisiin jo hyvän aikaa sitten. Kiitos suuresti Riikka!

Uudet verhot ... verhokankaat!

2007-04-04T19:20:00.000+03:00

Lomareissullani löysin vihdoin tulevan kotimme verhokankaat. Olisin tyytynyt "merkittömiinkin" kankaisiin, mutta minkäs teet kun ne oikeat löytyy, niin mikään muu ei sen jälkeen tunnu enää miltään ja kaikkea löytämäänsä vertaa vain niihin oikeisiin. Kankaisiin meni pieni omaisuus ja jouduinkin hiukan miettimään ja perustelemaan ostoksia jopa itselleni, miehen suostuttelu oli oikeasti helpompaa ("Ostetaan uus tallentava digiboxi ja ihanat verhokankaat uuteen kotiin, mä voin maksaa molemmat..." (meillä on yhteiset rahat)). Verhoista tulee kyllä tosi ihanat kunhan vain nyt saan ne ommeltua ja kunhan mieheni saa nikkaroitua niiden (ja meidän!) uuden kodin valmiiksi. Jaiks, en malttais odottaa!

Kuvassa siis verhokankaat Vallilan tämän kevään mallistosta, ostettu "Käkkäräiseltä". Suklaanruskeat verhot tulevat työhuoneeseen sekä ikkunaan että lasiruudullisten pariovien eteen. Vaaleampi harmaanruskea sekä kuviollisena että yksivärisenä tulee olohuoneeseen: kuviolliset reunoille ja yksiväriset niiden viereen ja välipuitten päälle (olohuoneessa on kolme vierekkäistä ikkunaa). Läpikuultava vaalea, jossa kiekuroita (ikäänkuin lankaa olisi purettu kerältä kankaan päälle) tulevat ruokailuerkkeriin, erkkerissä on yhteensä 5 ikkunaa. Ainakin ruokailuerkkerin verhot tulevat tampeilla kiinni ikkunan alareunaan, samoin työhuoneen oviverhoon tulee tampit.

Olisi siinä sitten ommeltavaa; yhteensä 15 verhoa, joissa 45 metriä ylä ja alapäärmeitä ja 50 (tai 77) metriä sivupäärmeitä (ainoastaan valkoisissa on niin siistit hulpioreunat, että ne ehkä voinee jättää ompelematta). Jokohan tänään laittaisin lapsen sen verran ajoissa nukkumaan, että ehtisin itse hiukan ommella, vai keräänkö vielä rohkeutta...?

Vaihdoin sivupohjaa. En ole oikein tyytyväinen tähän, mutta kai tämä on parempi kuin se entinen väritön ja ilmeetön. Onkohan missään uudelle bloggereille sellaisia sivupohjia, jotka toimis takuuvarmasti myös ääkkösillä? Itse en oikein jaksaisi alkaa muokkaamaan tätä sen enempää kuin on pakko.

Vielä lisää raportoimattomia töitä...

2007-04-02T12:45:00.000+03:00

Ehdin viimein siistimään nuo loputkin raportoimattomat työt viime viikoilta. Itseasiassa tuo Trellis on kyllä helmikuulta, kuvan sain otettua ja muokattua vasta maaliskuun lopulla ja julkaistua huhtikuun alussa. Hiukan hidas tahti, täytynee hiukan ryhdistäytyä...

Trellis Scarf, Intreweave Knits kevät/2006
Lanka: yksisäikeinen käsinvärjätty ruotsalainen Hedängers Shnalgarn Ull, 107 grammaa
Puikot: 4,5 mm bambupyörö
Mitat: 160 / 34 cm
Muuta: Pidän yhä erittäin paljon tuosta Trelliksen mallikuvioista, minusta se on aivan loistavan hieno!

Lankavaihdosta saamani käsinvärjätystä Tovesta (muistankohan oikein) -langasta neuloin ensimmäiset tumput kärjestä aloittamalla. Päättelin silmukat pitsiliinojen tapaan virkkaamalla ketjusilmukkakaaria, jotka kiinnitin kiinteillä silmukoilla aina pariin-kolmeen silmukkaan kerrallaan. Kiilapeukalo istuu hyvin käteen, kiitoksia vinkeistä Laura! Huovutin tumput käsin jotta sain niistä täysin istuvat omaan reiluhkon kokoiseen kätöseeni. Ihan kivat, tosin talvi taitaa olla sulanut kevään tieltä, joten varastoin nämä seuraavaa lapaskautta varten.

Lomareissullani oli myös aivan uskomattoman ihana tilaisuus tehdä jotain sellaista mistä harva olisi sanonut - Ei kiitos! Sain nimittäin ensimmäkin tilaisuuden kutoa lähes antiikkisen vanhoilla kangaspuilla poppanaliinaa juuri niin paljon kuin itse halusin. Toiseksi sain olla monta tuntia aivan itsekseni ilman muksuja (muksut ovat minulle kaikki kaikessa, mutta välillä on aivan mielettömän ihanaa olla hetki itsekseenkin). Mummullani on hänen isänisänsä mukanaantuomat kangaspuut joihin hän oli juuri laittanut 25 m poppanalointa ja lisäksi hän oli saanut jostain edullisesti reilun sentin levyistä lakanakankaan hulppioreunaa poppanakuteeksi.

Mummuni katsoi lasten perään ja itse kopsuttelin ihanilla vanhoilla puilla poppanaa, kuuntelin hiljaisuutta ja hyräilin. Jo pelkästään kangaspuiden vanhuus on jotain aivan käsinkosketeltavan hienoa kaikkine yksityiskohtineen. Metalliosista voi nähdä sepän kätten jäljet ja puuosat ovat hankautuneet kiiltäväksi niistä kohti mistä niitä eniten käsitellään. Kutoessa puista lähtee hyvin luonnollisia ja rentouttavia ääniä, vaimeaa kopsetta ja kestävää natinaa ja nitinää. Kangaspuiden mitoista voi hyvin nähdä, että ihmiset ovat tosiaankin ennen olleet pienempiä; valmista poppanaa ei voi olla montaakaan metriä rullalla puiden alaosassa kun se alkaa tulla jo minun jalkojeni tielle ja haitata polkemista. Harmi, ettei minulla ollut silloin mukana kameraa ja kännykälläkään en muistanut napata kuvaa puista.

Kävin kapistelemassa kangaspuilla kolmena päivänä aina muutaman tunnin kerrallaan ja tulokseksi syntyi kaksimetrinen ja 140 senttinen liina (leveys 45 senttiä). Varsinkin lyhyempään liinaan tuli joitakin tummia raitoja kuteessa olleesta liasta, jotain koneöljyn näköistä mustaa suttua. Sitä varten sain vielä mummultani pienen nyytillisen Swipe -matonpesukirkastetta ja ohjeen liottaa liinat ja pestä ne 90 asteessa. Toivottavasti poppanoista tulee täysin puhtaita ja vitivalkoisia. Aikaisemmin olen kutonut mummuni kangaspuilla matot omaan huoneeseeni vielä silloin kuin asuin kotona.

Kallot ovat täälläkin

2007-03-30T13:43:00.000+03:00

Pipo: Hello Yarn: We call them pirates
Lanka: Regia Silk harmaa ja valkoinen, yht 55 g.
Puikot: 2 mm bambupyöröt
Muuta: Lisäsin yhden kuviotoiston pipon leveyteen (yht 5 mallikertaa neljän sijaan), mutta silti piposta ei tullut tarpeeksi suuri aikuisen päähän. Eipä haittaa vaikka itse jäinkin pipoa vaille, poikani on ollut siihen tosi tyytyväinen. Pipokelit alkaa kyllä olla aika vähissa, mutta vielä ehtii tuulisella pihalla pitää pipoa päässä :) Kiva malli. Värit ovat Project spectrumin mukaiset :)

Onnea 1-vuotiaalle!

2007-03-29T12:48:00.000+03:00

Silja 1v.

Edit: Synttärit oli jo viime kuussa, nyt vasta päivittelen aikaisemmin valmistuneita töitä...

Esittelin aikaisemmin Siljalle tekemäni alusmekon, tässä siihen jatkeeksi suloinen viktoriaaninen pikku mekko ja päähine. Kaikkien ohjeet löytyvät Ottobre 1/2005 -lehdestä (linkki kyseiseen lehteen, linkki lehden malliin).

Alusmekko on tehty valkoisesta pehmeästä ja ohuesta puuvillasta ja sen röyhelöhelmoihin on ommeltu leveähkö nyplätty pitsi, niskassa on vetoketju. Päälymekko on ommeltu viskoosisekoitteesta, hihoja on jatkettu mallin vajaamittaisista hihoista reiluiksi (kasvunvara) ja helman leveydestä on poistettu yhteensä kaksi piparkakkureunakuviota. Helmassa on kolme ruskeaa satiininauharusettia ja sekä mekossa että hatussa on koristeena 5 satiiniruusua. Mekon takana on piilovetoketju helpottamassa pukemista.

Mekon viskoosisekoitekangas on ostettu tumman ruskeana. Koska halusin alkuperäisen ohjeen kaltaisen batiikkivärjätyn kankaan (jota ei -yllätys yllätys - löytynytkään kangaskaupasta), niin vaalensin myttyyn rytätyn kankaan kloriittiliemessä. Koepalavaalennuksen jälkeen ei ollut yllätys että kankaan ruskea väri katosi ja jäljelle jäi juhlallinen tumma burgundi väri - joka batiikkivärjäyksen tyylisesti vaihtelee useissa eri sävyasteissa.

Mekko kaikkine osineen onnistui kerrankin loistavasti! Myös mallina oleva neiti on vallan loistava, häntä tuskin tarvinnee sen enempää kehuakaan, mutta harmillisesti nuha ja kuume laskivat hiukan linssiluden kuvausintoa. (Kuvia klikkaamalla pitäisi päästä vilkuilemaan hiukan suurempaa kuvaa)

Lomilta kotiin lomps!

2007-03-29T12:37:00.000+03:00

Terveiset Pohojoispohojanmaalta. Olin siellä muutaman viikon sukuloimassa, siitä johtuu tämä pitkä blogihiljaisuus.

Jotain ehdin lomani aikana saamaan valmiiksikin, lisäilen niistä tietoja tässä joutessani. Laittelen päivityksiä vähän kerrallaan, sillä reissun jäljiltä kotona on aika rumbaa varsinkin kun pienimmäinen on kipeänä. Kiva olla taas kotona!

Rintsessan alusmekko

2007-02-13T23:13:00.000+02:00

Äipän silmäterän ensimmäinen vuosijuhla lähenee. Rrrrakastan nykyään kaikkea söpöstelyä, joten päätin ommella itse omalle rintsessalleni asun. Tässä siitä jo alusmekko, malli löytyy Ottobrestä (tarkemmat tiedot myöhemmin). Ompelu on vaihteeksi ihan kivaa vaikkakin hamsterikuun neulomiset polttelevat kovasti mieltäni... Trellis ei ole vielä edes puolessa välissä, täytyy skarpata että ehdin sen saada hamsteriprojektina valmiiksi.

Kivoja nimiä olette tuohon huivipostaukseen ehdotelleet, taisin tosin ihan itse sekoilla... En nimittäin enää löytänytkään mistään muistelemaani Iltarusko -huivia, joten olkoot omani sitten toistaiseksi se mikä siitä alunperin tuli mieleenikin :) Nyt saa älähtää jos jossain kuitenkin on se ainoa ja oikea iltarusko -huivi!

Huivi

2007-02-12T17:20:00.000+02:00

Iltarusko -huivi

Malli omasta päästä. Lankaa yht n. 410 g, josta reilut 150g Novitan seiskaveikkaa (reunat) ja pääosa Pirtin kehräämön meleerattua lankaa. Mitat 115/210 cm.

Huivi on aloitettu niskasta keskeltä, jolloin liukuvärjätty lanka muodostaa kauniin V-kuvion. Huivin palmikkoreunus on neulottu samanaikaisesti pitkälle sivulle, molemmat lyhyiden sivujen reunukset on neulottu jälkikäteen niin ettei huivin silmukoita tarvinnut päätellä. Perusosaa on huovutettu hyvin kevyesti, sen jälkeen huivi on pingoitettu mittoihinsa kuivumaan.

PS. Mikä huiville nimeksi? Itselleni tuli mieleen iltarusko, mutta se taitaa olla jo varattu...

Oma pipo

2007-02-10T20:05:00.000+02:00

Pipo
Malli: Oma
Lanka: Drops Symphony - a touch of softness - 85 g.
Puikot: 4,5 mm bambupyörö
Muuta: 2o, 2n joustinneulosta, kavennukset 4. kohdassa, pituutta reilusti korvia peittämään. Tämän hetken lempipiponi.

No nyt on minullakin uusi pipo. Se on ihana! Kiitos Helmikselle langasta, jonka sain maskottikisan voittona! Lanka on merinovillan ja polyamidin seosta (65/35%) ja ainakin näin pikaisten koekäyttöjen perusteella se ei ole sisälläkään liian kuuma mutta suojaa silti hyvin pään - ja korvat - lähes parinkymmenen asteen pakkasissakin. Valkoinen väri käy hyvin Project Spectrumin henkeen! Neuloin pipon 4,5 mm bambuilla (käsialani on edelleen löysä ja halusin napakan pipon, en mitään "neulepaidanväljää" neulosta, suositus puikkokoko on 7mm), lanka oli työlästä ja tahmeaa neulottavaa ja pipon valmistumiseen meni aikaa jopa kaksi päivää. Huh. Enpä kyllä tainnut silti joutaa neulomaan läheskään kokoaikaa ;-)

Se kovanonnenhuivi, josta lanka on loppunut jo kahdesti, on nyt valmis. Jeah! Siitä sitten myöhemmin... Huivin jälkeen aloitin uuden Trelliksen violetista ruotsalaisesta yksisäikeisestä käsinliukuvärjätystä villalangasta. Lanka on ihanaa, mutta toivottavasti se (yksisäikeisenä) kestää edes jonkinlaista käyttöä, olisi harmi jos se hajoaisi käsiin - tai kaulaan... Punertavasta vastaavasta tehtyä FifiIII:sta en ole käyttänyt montaa kertaa, joten jää tulevan nähtäväksi!

Kirjoneuletumput Project Spectrum 2 -väreissä kiinnostaisi kovin (tai pikemminkin harmaa-valkoisena sillä sininen ei ole minun juttuni), mutta en vieläkään ole keksinyt sopivaa mallia niihin. Langaksi ajattelin Regia Silk -lankaa, onko jollain vinkata suuntaa-antavia silmukkamääriä tai jopa valmiita ohjeita edes perustumppuihin? Taidankin lähteä mallitilkkujen tekoon!

Neuleideat 2006

2007-02-07T12:49:00.000+02:00

Neuleideat 2006 -kilpailu ja yleisöäänestys ovat päättyneet, kiitokset kaikille osallistuneille! Pääkategoriaan (säännöt) osallistui 18 työtä, joista 8:sta oli myös ohje muiden iloksi. Sivukatekoriaankin pääsi mukaan 7 kädentaitojen näytettä!

Kisaan osallistuneet työt:

Ja sivuosumat:

Yleisöäänestys

Yleisöäänestyksessä mukana olivat kaikki pääkategorian työt. Äänestäjät saivat valita henkilökohtaisen voittajaehdokkaansa virallisen epävirallisessa pollissa, jossa annettiinkin yhteensä 311 ääntä. Taistelu kahden suosituimman työn välillä oli kova, toiseksi tullut Adelheid (käsiraudat, 56 ääntä) jäi vain piirun verran voittajan jälkeen *suunnattoman suuret aplodit hänelle!*. Ja voittajaksi selviytyi 61 äänellä: *rummutusta!!!* Tikru hurmaavilla kaiutinsuojuksilla Nti. B.Bunnylla ja T-frogilla!! Hurjasti onnea, ONNEA, onnea ihanasta autoilevasta pariskunnasta!

Arvonta

Äänestyksen lisäksi palkittiin myös onnettaren suosikki! Onnettarena toimi 3,5 vuotias poikani ja tähän osallistui mukaan kilpailutyöt ja sivuosumat sekä pääkategorian ohjeet! Arpaonni suosi Mennahuuta ja hänen penaaliaan! Suuret onnittelut myös sinulle!

Ylidiktaattorin erityismaininta

Jo ennen kisaa arvasin, että olisi jotenkin harmi lahjoa upeiden töiden joukosta vain kaksi, joten päätin silloin antaa vielä yhden ylimääräisen palkinnon ennaltamääräämättömillä perusteilla, ylidiktaattorin (Se oon mä!!) erityissuosikille. Tikrun ja Mennahuun jätin tämän ulkopuolelle, sillä he olivat jo omat kategoriansa voittaneet. Mutta huhhuh sentään, että olikin vaikeaa osoittaa sormella vain yhtä työtä, joka pääsisi jotenkin erityisasemaan kuin muut.

Mietin kisatöitä kovin monelta eri kantilta... Yritin ajatella töiden viimeistelyä, monikäyttöisyyttä, idean luovuutta ja jokaisesta työstä löytyi jotain ainutlaatuista ja hienoa! Muutamia mielestän erityismaininan arvoisia juttuja: Adelheidin käsiraudat ovat kerrassaan hurmaavat ja miten kova näpertäminen niisä onkaan ollut. Tainan tiikeri on ihana, se varmasti hurmaa jonkun pienen (tai miksei isommankin) sydämen ihan täysin! Maud:n nallen vaatteet olisivat kelvanneet minullekin pikkutyttönä, olisi ollut aivan ylivetoa pukea oma nalle suloisiin vaatekertoihin. Tinutskin WC-paperirullateline on sievä, se kaunistaa kyllä vessan kuin vessan ja on myös todella kätevä! Taiskan vierassukkapussukalla olisi käyttöä meidänkin huushollissa, sellaisen aionkin jossain vaiheessa tehdä.

Tämän hetkisen kori/kulhomaniani puitteissa antamani erityismaininta ei varmastikaan ole kovin puolueellinen (eikä kyllä ollut tarkoituskaan käyttää muuta kuin minun sananvaltaani), mutta joukon kärkipäähän nousivat HannG:n kori ja Vattumaton paperinarukulho. Näiden väliltä mietin monet kerrat voittajaa ja loppujen lopuksi päätin perusteiksi nopeatekoisuuden, "uuden" materiaalin, monet käyttömahdollisuudet, sievä ulkonäkö, marsin asento saturnuksen renkaisiin nähden ja jogurtin hinta. Onneksi olkoon Vattumato ja paperinarukulho:

Palkinnot

Tikru sais sitten valita ensimmäisenä mieluisimman lahjuksen alla olevasta kuvasta, hänen valintansa jälkeen Mennahuu saa valita kahdesta jäljellejääneestä omansa ja viimeinen lähtee sitten ilostuttamaan Vattumatoa. Jokaisen palkinnon mukaan tulee myös pieni omakätinen yllärini, sekä pieni korruptiolisä ;-) Laittaisitteko myös postitusosoitteitanne osoitteeseen sia ät luukku piste com, niin pääsen laittelemaan teille sen mitä olette ansainneetkin ;-)

Kuvassa on kisan palkinnot: 2 kerää Topp Mohairia, 1 vyyhti liukuvärjättyä merinovillaa ja 1 langankatkaisu terä esim. kaulanauhaan roikkumaan.

Kiitokset vielä kaikille osallistujille, olette kyllä aivan loistavan ihania keksimään omia juttuja ja käyttämään luovuutta! Katsotaan keksinkö vielä tänäkin vuonna jotain vastaavaa kisaa... se kyllä edellyttää jonkinasteista rahatilanteen toipumista tai kerjäyskierrosta muiden varastoille ;-) ... mutta sitä odotellessa; Ideoimisiin!!

Taas (epäonnistunut) pipo :)

2007-02-06T11:57:00.000+02:00

Tän piti tulla mulle itselleni. Teinkin tuosta valkoisesta nurinoikeinjoustinneulepipon, mutta kun lanka loppui kesken, niin purin sen ja aloitin uuden. Tällä kertaa kokeilin tuollaisia pieniä palmikoita, mutta eipä se lanka riittänyt sen kummemmin. En vaan enää viitsinyt purkaa tuota takertuvaa lankaa, joten päätin jatkaa vaaleanpunaisella sen loppuun. Mutta PAH!!! Sekin loppui kesken! Minulla piti olla vielä ruskeaa Teddyä pieni jämäkerä kaapissa, mutta sitä ei löytynytkään mistään. Ilmeisesti olen sen jo jossain vaiheessa selättänyt. Olisin jatkanut päälaen ruskealla ja heittänyt lopuksi koko päähineen värikattilaan ja kokeillut sen värjäämistä ruskeaksi (mitäänhän ei ollut enää menetettävissä). Mutta kun ei, niin EI. Nyt alkoi jo ketuttamaan ja kovasti. Päätin kuitenkin olla luovuttamatta ja jatkoin lopun SNY:n tuomilla merinovilloilla (nelinkertaisena), se kun sattui tosi lähelle tuon vaaleanpunaisen sävyä. Sitä ei juurikaan huomaa tuolta päälaelta vaaleanpunaisen Teddyn vierestä, mutta kun lanka oli koko ajan niin "lopuillaan", niin kavennukset tuli tehtyä turhan tehokkaasti, eikä pipo enää sovi minulle. Sekin tulee siis "alamittaisten" käyttöön.

Hmph. Kyllä minä vielä itsellenikin pipon teen, olkoot ne vaikka viimeiset sanani!

Malli: oma

Lanka: Novitan Teddy (ja hiukan merinovillaa) 83 g

Puikot: 4,5 mm

Vauvan kisupipo

2007-02-04T15:45:00.000+02:00

Kas näin, nyt onnistui teddypipo hiukan paremmin. Kokeilin samalla kissankorvien tekemistä ja mielestäni näyttää ihan kivalle :-) Ja on helppoa.

Piposta tuli jälleen ehkä hiukan reilu, mutta parempi niin kuin liian pieni (eka versio...). Myssy toimii ihan hyvin ilman nauhojakin (yläkuva), mutta vielä paremmin letitettyjen nauhojen kera (alakuva).

Tässä vielä pipon malli edestä ja sivulta:

Kisupipo

Malli: Oma

Lanka: Novita Teddy 80 g

Puikot: 4,5 mm bambu (käsialani on löysä)

Mallineulos: oikein nurin -resori

Hätäapuvinkkejä: Itse loin 78 silmukkaa. Parin suljetun neulontakieroksen jälkeen kohdat "korostin" korviea neulomalla muutaman kerran edestakaisin lyhennetyillä kerroksilla. Sen jälkeen neuloin pelkkää takaosaa lyhennetyillä kerroksilla (aina hiukan pidemmälle kuin edellisellä kerroksella), samalla kavensin muutaman "ylimääräisen" silmukan pois. Lopuksi neuloin suoraa putkea kunnes etu- ja takareuna ylsi päälaelta yhteen, päättelin kolmen puikon tekniikalla. Korvia on korostin ompelemalla (tai pikemminkin virkkaamalla) ne alareunastaan umpeen.

Värin perusteella tämä vois kyllä olla possupipokin ;-)

Huovutettu kulho

2007-02-02T14:10:00.000+02:00

Huovutettu kulho

Malli omasta päästä, virkattu pylväillä.

Lankana on jonkin vaippatalon merinovillan jämäpätkät, yht. n. 12 g.

Kulho on "koristeltu" ompelemalla siihen huovutettu ketjusilmukkanauha, näin sain hyödynnettyä langan ihan viimeistä pätkää myöden.

Käyttö

Kulho on pieni, mutta löytänee paikkansa esim. teepussien tarjoiluastiana tai keksikulhona kahvipöytään tai pienten purnukoiden säilyttämiseen:

Huovutus

Huovuttaessa suurin kokomuutos tuli korkeuteen kuten neulotussa pinnassakin. Todellisuudessa kulho on vielä hiukan kostea, joten jätän sen nyt kuivamaan pienen lasipurkin päälle venytettynä. Tsau!

Pipo nro 2.

2007-02-01T21:44:00.000+02:00

Malli: Oma

Lanka: Novita Teddy, 68 g

Puikot 4,5 mm, virkkuukoukku

Muuta: Ihan hauska malli, tällä kertaa ehkä hiukan reilu. Suojaa hyvin korvat ja myös niskan.

Ompas nopeaa lankaa!!

2007-02-01T17:25:00.000+02:00

Jestas, tää lankahan neuloutuu ihan silmissä!! Edellisen pipon tein muutamassa tunnissa. Aloitin perään toisen, joskin ideoin siihen lyhennetyillä kerroksilla "pidennetyn niskan" suojaamaan paremmin korvia ja niskaa ja jotta se ei putoaisi niin helposti silmille. Sain puolet piposta tehtyä jo neidin päiväunien aikaan (1,5 h). Sen jälkeen arkikiireet ovat pitäneet puikot erillään käsistäni, mutta on ainakin toivoa, että pipo valmistuu ennen hamsterikuun loppua ;-)

Pipoa sovittaessa se tuntuu varsin istuvalle ja "aivan oikean malliselle", toivottavasti valmis pipo onnistuu hyvin!

Siljalle pipo

2007-02-01T12:38:00.000+02:00

Malli: mukaelma Ullan Suvi-tuuli -päähineestä, siis soveltaen jotain sinnepäin ulkomuistista.
Lanka: Novita Teddy, 54 g
Puikot 4,5 mm bambupyörö
Muuta: Piti tulla melkein 1-vuotiaalle, mutta en ole vielä ihan varma, että tuliko piposta juuri sopiva vai hiukan nafti. Ei silti haittaa vaikka tekisin tilalle suuremmankin, kunkaveripiirissä on yksi vielä pienempi tyttö :)

Pääsin starttaamaan lankahamsterikuuni vasta yhdeksän jälkeen, mutta yllätin itseni kun sain pipon valmiiksi jo puolen päivän jälkeen lasten kanssa touhutessa :)

Huovutettu Fifi III

2007-01-31T15:22:00.000+02:00

Malli: Fifi III modifioidulla reunapitsillä (en muistanut ohjetta ulkoa enkä jaksanut sitä mistään kaivellakaan, joten sovelsin jotain)
Lanka: Vaippafirmasta tilattu liukuvärjätty Merinovilla, n. 200g
Puikot: 4,5 mm bambu
Mitat: 90/185 cm ennen huovutusta ja 88/205 cm huovutuksen jälkeen
Muuta: Huotutettu kevyesti käsin, pingoitettu mittoihinsa kuivumaan

Huivin pinta on kevyesti huopunut ja tuntuu varsin mukavalta ja lämpimältä.

Kelpaa hyvin villakangastakin asusteeksi ;-)

Onnistunut kokeilu, suosittelen lämpimästi muillekin. Rajummalla huovutuksella saattaisi saada aikaiseksi "reikäistä huopatossua", mutta ei se sekään välttämättä paha juttu olisi ;-)

Käyttämäni merinovilla oli tosi karkeaa ja tuntui kutisevalta ja raapivalta käsiin jo neuloessa. Huovutuksen jälkeen käsittelin sen hiusten tehohoitoaineella kun ei minulla ole lanoliinia tms. vastaavaa. Eivät omat hiukseni nyt ihan lampaanvillan laatuiset ole, mutta luonnonkuitua kuitenkin, joten lopputuloksesta tuli raikkaan tuoksuinen ja paljon alkuperäistä pehmeämpi.

Voi jukupätkä...

2007-01-31T11:57:00.000+02:00

...Lanka ei riitä vieläkään!!! Amelien lähettämällä langalla pääsin jatkamaan huiviani, mutta silti lankaa jää uupumaan hiukan. Kylläpä tämä huivi vastustaakin kovasti!

Arvioisin, että saisin huivin valmiiksi noin kymmenellä grammalla... lähden kohta blogikierrokselle huhuilemaan teitä, jotka jätitte aikaisemmin kommenttia, että kyseistä lankaa löytyisi jämälankakorista ;-) Harmi vaan, ettei huivi ehtinyt ihan tämän kuun puolella valmistua, kun huomisesta lähtien aion neuloa aivan uusia töitä.

Hiukan myöhemmin on luvassa kuvitettu viesti huovutetusta fifi kolmosesta... =)

Varoitus...

2007-01-29T22:01:00.000+02:00

Piiiitkästä aikaa blogiini on tulossa uusi vastavalmistunut huivi ;-) Tänään iltapäivällä päättelin sen viimeiset silmukat ja iltapäivän auringossa kävin räppäsemässä siitä vähäpätöisen, kurttuisen kuvan.

Huivi on neulottu liukuvärjätystä merinovillasta jota tilasin jostain vaippapuodista. Langan ominaisuuksina mainittiin mm. että se huopuu kevyesti, joten halusin testata huovutetun pitsihuivin tekoa! Kerrankin toteutus sujui yhtä hyvin kuin omat ajatuksenjuoksuni ja nyt huivi odottaa kuivumistaan pingoitettuna!

Huovutin sitä kevyesti käsin (heh, koskapa käsinhuovutus kevyttä olisi... but you know...) ja ainakin kosteana sen väritys tasaantui entisestään ja siitä tuli harmonisemman näköinen. Odotan innolla huomista kun pääsen napsimaan nuppineulat ja pingoituslangan irti huivistani; toivottavasti se on vielä silloinkin yhtä onnistunut kuin miltä nyt vaikuttaa!

Kiitokset vielä Amelielle toisen huivini pelastamisesta, lähettämäsi langan sävy on juuri oikea! Yritän kiirehtiä sen huivin valmiiksi vielä ennen lankahamstereiden alkua, sillä tällä kertaa en aio koskea koko helmikuun aikana ainoaankaan keskeneräiseen työhön, vaan aloitan vain uusia!!

Taas loppui lanka!!!

2007-01-25T18:06:00.000+02:00

Jos tämä olisi taitolaji, niin olisin jo aika mestari! Vaan kun ei ole, niin olen vain luupäinen pässi! Kun aloitin tuota huivia kai viime toukokuussa, ei mieleeni tullut laisinkaan ettei yksinäineb lankakerä välttämättä riittäisi koko huivin reunukseksi. Neuloessa langan riittävyys kävi mielessä jonkun kerran, mutta yritin olla optimistinen... Nuo reunat kuitenkin imaisivat lankaa niin paljon, että ehkä jopa 5. osa huivista jäi ilman reunusta.

Nyt tarvitsisin hiukan apua! Oletko nähnyt lähiaikoina violettia Novitan seitsemän veljestä -lankaa jossain kaupassa? Jos olet, niin voisitko kertoa koordinaatteja, bliis? Tai olisiko nurkissasi 30-50 g jämäkerä tuota samaista lankaa? Voisin mielelläni ostaa sen pois. Värjäyserällä ei ole väliä kun ei tuonkaan langan vyöte ole tallessa... Kiitos ihan hurjan paljon jos voit auttaa!

Lankavaraston päivitystä

2007-01-20T13:02:00.000+02:00

SNY-kampanjan aikana en tohtinut esitellä kaikki lankahankintoja, olisivat pian olleet lisävihjeenä Vanillalle :) Ison osan niistä hankinnoista olenkin jo neulonut, mutta olen myös löytänyt muita saaliita ... tai muut saaliit ovat löytäneet minut =). Tässäpä herkkupaloja jaettavaksi:

Novitan Teddyt ovat "lohtulankoja" pipovärkeiksi. Novitan Pop -langat tulivat joulupukilta, kiitos vielä kovasti, niistäkin olen suunnitellut pipoa.

...Olisikohan pitänyt osallistua Helmiksen pipoviikoille...?

Musta ja Luonnonvalkoinen Opal Uni ovat Sinestä kurjestä. Luonnonvalkoinen ja jo sukiksi muuttunut ruskea Regia Silk muuttivat meille SNY-kampanjan aikana, samoin burgundinvärinen bambulanka (se mörvelölanka), Regiaan ihastuneena Vanilla toimitti minulle vielä lähikauppansa valkoista ja harmaata Regia Silkkiä, ah, ihana lanka!

Alareunassa oleva harmahtava CascadeYarnsin puuvillalanka oli minulle täysin uutuuskokeilu, siinä on mukana 1,7% elastaania! Eli siis JOUSTAVA puuvillalanka, se saattaisi sopia minulle paremmin kuin puuvillalangat yleensä, testaan sitä sukkien merkeissä jahka joudan :). Se joustaa aika paljonkin, 50 g:n kerässä on 100 jaardia löysänä ja 186 jaardia venytettynä! Katso kuvat alempaa.

Joulupukki muisti minua myös ilmeisesti käsin värjätyllä villa- tai villaseoslangalla. Minun silmääni tuo näyttäisi sipulinkuoriväriltä ja saman jälkiväriltä, voisinkohan olla oikeassa? Lankaa on yhteensä ainakin sukkien verran :) Ulkonäöltään lanka on hiukan kuin Novitan Florica, mutta tuntumaltaan aika paljon karkeampaa, muita tunnistustestejä en ole tehnytkään.

Joustavaa puuvillalankaa, heh, toimiikohan kesäsukissa?

Lisäksi minun työkalujeni joukkoon muutti vielä pari langan katkaisuterää (toinen on menossa Neuleideat2006 -kisan palkinnoksi), langanohjain sekä CHIBI. Näppäriä elämänhelpottajia!

Langanohjaimen ensimmäinen ajatus on pelastaa etusormeni siltä kipeältä ja punaiselta uralta, joka aiheutuu mm. (paksuhkojen) karkeahkojen villalankojen neulomisesta, mutta voihan siitä olla paljon apua intarsianeuleissakin ;-). Monet villalangat, erityisesti jotku hahtuvat ja öljyisen tuntuiset ja hiukan lampaanpapanoilta tuoksahtavat villat saavat tuon punaisen uran lisäksi myös silmäni kirveltämään ja vuotamaan. Auttaisiko siihen taas uimalasit ja pyykkipoika nenässä?

Nyt voinkin sitten hyvillä mielin osallistua seuraavaan lankahamsterikisaan, eikö!?! Koskakohan saisin aikaiseksi päivittää neulekirjastoni, sinnekin on tullut useampia namupaloja :)

PS. Neuleideat2006 -kisan äänestys on kyllä tulossa myöhemmin, sorry hitauteni nettiasioissa, reaalielämä on hiukan hektistä juuri nyt :)

Keskeneräisen työn edistystä...

2007-01-18T15:46:00.000+02:00

"Laiskurin" Baijerilaisten sukkien jälkeen olen tehnyt hiukan vähemmän hienomotoriikkaa vaativaa työtä, jonka olen aloittanut jo hyvän aikaa sitten. Kyseessä on huivi Pirtin kehräämön meleeratusta langasta, reunat on seiskaveikkaa. Kolmesta vyyhdistä viimeinen on jo puikoilla, saa nähdä ehtiikö tämä huivi vielä tälle talvelle? Huivi on ihan kivaa vaihtelua baijerilaisten minipalmikoille, sillä suurin osa huivista on vain sileää neuletta. Ilme tulee liukuvärjätystä villasta ja reunakaitaleiden palmikoista. Toivottavasti tuo seiskaveikan jämäkerä riittää koko huivin reunukseen :)

Ei muuten kellään sattuis olemaan ylimääräisenä pientä nöttöstä tuollaista oranssinkeltaista lankaa (tai jotain muuta huiviin sopivaa väriä)? Sen verran vaikka, että siitä saisi 5-7 reiluhkon kokoista tupsua tai hapsut huivin reunaan? Hyvä olisi, jos lanka olisi superwashia, vaikka seiskaveikkaa kun tuo reunuskin sitä sattuu olemaan, mutta myös muut ehdotukset tulee kyseeseen. Vaihtona joko fyffeä tai lankaa :-)

Huomaatteko, että yritän ryhdistäytyä ;-) ? Tämän kuun ajan yritän tehdä VAIN jo ennestään aloitettuja töitä, en siis aloita yhtään uutta (ellei ole ihan katastrofaalisen pakottava tarve). Ensikuu on lankahamsterikuu, joten silloin en (enkä juuri nytkään) aio täydentää lankavarastojani laisinkaan. Ja jos/kun lankahamsterit jatkuu pudotuskisana, niin aion sinnitellä mukana parhaan kykyni mukaan. Hamsterikisan aikana (varsinkin helmikuussa) aion sallia itselleni uusien töiden aloittamisen :) Katsotaan miten hyvin pysyn ruodussa!

Laiskurin "Baijerilaiset"

2007-01-15T12:07:00.000+02:00

Bayerische socks

Malli: Eunny Knits: Bayerische socks (ohjeen kierretyt silmukat on neulottu normaalisti)

Lanka: Regia Silk alle 100g.

Puikot: 2 mm bambu

Kommentit: Hiukan harmittaa että oikaisin kierrettyjen silmukoiden suhteen ja tein ne normaaleina (tästä otsikon laiskuri); sukat valmistuivat nopeammin mutta niistä puuttuu se jokin. Täytyy siis tehdä toiset ;-) Molemmat sukat on neulottu samalla kertaa 80 cm bambuisella pyöröpuikolla, tämä sopii minulle hyvin, sillä muuten voi iskeä "yhden sukan syndrooma".... Ohje on sinällään aivan loistava, kantapää on kaunis, palmikot ovat lumoavia, neulominen on addiktoivaa ja hauskaa, joten ei ole laisinkaan rangaistus aloittaa uusia.

Yksin kuvaaminen on hiukan hankalaa, siksi kuvakulmia on niin kovin vähän...